Amaranthaceae
Viikunasavikka: Syötävä kasvi
Chenopodium ficifolium
Kestävä ja helppohoitoinen yksivuotinen kasvi, joka viihtyy täydessä auringossa ja ravinteikkaassa, hyvin vettä läpäisevässä maassa. Sietää lyhyitä kuivia jaksoja, mutta kasvaa parhaiten kohtalaisessa kosteudessa. Tarvitsee vain vähän tai ei lainkaan lannoitusta ja kasvaa nopeasti kesäkauden aikana.
Joka 4. päivä
Kirkas epäsuora
-10° - 35°C
30% - 70%
Kategoriat
Mikä on Viikunasavikka?
Viikunasavikka (Chenopodium ficifolium) on helppo-hoitoinen kasvi suvusta Amaranthaceae. Viikunasavikka (Chenopodium ficifolium) on revonhäntäkasvien (Amaranthaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on kotoisin Aasiasta (Irano-Turanian alueelta Koreaan ja Pohjois-Indokiinaan asti) ja on kotiutunut rikkakasvina Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Se kasvaa typpipitoisil...
Viikunasavikka kasvaa jopa 80cm, leveys 40 cm, kastelu joka 4. päivä, -10°C – 35°C, 30–70% kosteus. Se on ei sopiva sisäympäristöihin ja turvallinen lemmikeille.
Toisin kuin monet trooppiset kasvit, Viikunasavikka sietää kastelun virheitä. Paras aloittelijoille. Toisin kuin monet suositut lajit, Viikunasavikka on turvallinen lemmikeille.
Kuinka hoitaa Viikunasavikka?
TLDR: Viikunasavikka tarvitsee Kirkas epäsuora-valoa, kastelua joka 4. päivä ja lämpötilan -10–35 °C sekä 30-70 % kosteuden.
Kuinka usein Viikunasavikka tulee kastella?
Kastele kohtuullisesti ja pidä multa kevyen kosteana; vältä seisovaa vettä, sillä kasvi on herkkä liialliselle märkyydelle.
Kuinka paljon valoa Viikunasavikka tarvitsee?
Vaatii täyttä auringonvaloa; ei kasva hyvin varjossa.
Mikä on paras multa Viikunasavikka:lle?
Suosii typpipitoista, hyvin läpäisevää maaperää, jonka pH on neutraali tai lievästi emäksinen.
Millainen ruukku sopii Viikunasavikka:lle?
Ei sovellu (viljely avomaalla)
Mikä on Viikunasavikka ja mistä se on kotoisin?
Viikunasavikka (Chenopodium ficifolium) on revonhäntäkasvien (Amaranthaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on kotoisin Aasiasta (Irano-Turanian alueelta Koreaan ja Pohjois-Indokiinaan asti) ja on kotiutunut rikkakasvina Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Se kasvaa typpipitoisilla, häiriintyneillä kasvupaikoilla, kuten joenvarsilla ja pelloilla, saavuttaen jopa 80 cm korkeuden pystyillä ja haaraisilla varsillaan. Sen lehdet muistuttavat viikunapuun lehtiä, mistä kasvi on saanut nimensä.
Kuinka lisätä Viikunasavikka?
Suorakylvö
Siemenet tarvitsevat valoa itääkseen hyvin; älä peitä niitä liian syvälle.
- 1 Kylvä siemenet suoraan maahan viimeisten pakkasten jälkeen
- 2 Pidä maa kevyen kosteana itämiseen asti
- 3 Siemenet itävät parhaiten valossa
- 4 Harvenna taimia, kun niihin on kehittynyt muutama kasvulehti
Tarvittavat materiaalit:
Kuinka isoksi Viikunasavikka kasvaa?
TLDR: Viikunasavikka voi kasvaa jopa 80cm korkeaksi ja sen kasvunopeus on Nopea.
Maksimikorkeus
80cm
Leveys
40cm
Kasvunopeus
Nopea
Lehvästö
Lehtipuumainen
Kasvin käyttötarkoitukset
Syötävä
Voidaan syödä
Lääkinnälliset käyttötarkoitukset
- Käytetty perinteisesti pieninä annoksina oksetuslääkkeenä ja matolääkkeenä lehtien ja siementen sisältämän askaridolin vuoksi
Kulinaariset käyttötarkoitukset
- Keitettyjä lehtiä ja kukannuppuja syödään pinaatin tavoin
- Paahdettuja siemeniä käytetään mausteena
Näyttääkö kasvisi oireita?
Napsauta oiretta löytääksesi mahdolliset syyt:
Mitkä taudit yleisimmin vaivaavat Viikunasavikka:a?
TLDR: Viikunasavikka on altis 4 tunnetulle taudille. Tarkkaile säännöllisesti varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.
Härmä (Alainen härmä)
Alainen härmä on sienimäinen tauti, jota aiheuttavat oomykeettejä (vesihomeet) ja joka viihtyy viileissä, kosteissa olosuhteissa. Se vaikuttaa laajaan kasvivalikoimaan aiheuttaen lehtien kellastumista sekä harmahtavan valkoista nukkamaista kasvustoa lehtien alapinnalla, mikä johtaa lehtien varisemiseen ja sadon pienenemiseen, jos tautia ei hoideta.
Lehtikaivajat
Lehtikaivajat ovat erilaisten hyönteisten, kuten kärpästen, perhosten, sahapistiäisten ja kovakuoriaisten toukkia, jotka kaivavat käytäviä lehtipintojen väliin muodostaen tyypillisiä mutkittelevia kaiverruksia tai läikkäisiä laikkuja. Vaikka vauriot ovat pääasiassa kosmeettisia, vakavat tartunnat voivat heikentää kasveja vähentämällä fotosynteesikapasiteettia ja altistamalla ne sekundaarisille infektioille.
Kirvat
Kirvat ovat pieniä, pehmytrunkoisia, päärynänmuotoisia hyönteisiä (pituus 1,5–3 mm), jotka imevät ravinteikasta nestettä kasveista. Ne lisääntyvät nopeasti ja voivat heikentää kasveja merkittävästi aiheuttaen epämuodostunutta kasvua sekä levittäen kasvien virustauteja. Kirvat esiintyvät monissa väreissä, kuten vihreänä, mustana, punaisena, keltaisena, ruskeana ja harmaana. Ne erittävät hunajankastetta, tahmeaa ainetta, joka houkuttelee muurahaisia ja edistää nokihomeen kasvua.
Kirppakuoriaisten aiheuttama tuho
Kirppakuoriaiset ovat pieniä, hyppiviä hyönteisiä, jotka syövät monien vihanneskasvien lehtiä. Ne pureskelevat lehtiin lukuisia pieniä, pyöreitä reikiä, luoden tyypillisen 'haulikonreikä'-ulkonäön. Vaikka vakiintuneet kasvit sietävät usein vaurioita, nuoret taimet ovat erittäin alttiita ja voivat jäädä kitukasvuisiksi tai kuolla, jos tartunta on vakava.
Vertaa samankaltaisiin kasveihin
| Ominaisuus | Vaikeustaso | Valo | Kastelu | Turvallinen lemmikeille |
|---|---|---|---|---|
| Niverävaahtera | Helppo | Kirkas epäsuora | 14d | ✓ |
| Rauduskoivu | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Hopealanka | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Perunpippuri | Helppo | Suora aurinko | 14d | ⚠️ |
