Sapindaceae
Ranskanvaahtera: Täyden auringon kasvi
Acer monspessulanum
Ranskanvaahtera on helppohoitoinen ja kestävä puu, joka sopii erityisesti kuiville ja aurinkoisille paikoille. Se sietää erittäin hyvin kuivuutta, niukkaravinteista maaperää ja kaupunkiolosuhteita, ja tarvitsee vain vähän hoitoa juurruttuaan. Kun puu on kotiutunut, se pärjää ilman säännöllistä kastelua ja on erittäin talvenkestävä vyöhykkeelle 6 asti.
Joka 10. päivä
Suora aurinko
-15° - 38°C
30% - 70%
Kategoriat
Mikä on Ranskanvaahtera?
Ranskanvaahtera (Acer monspessulanum) on helppo-hoitoinen kasvi suvusta Sapindaceae. Ranskanvaahtera (Acer monspessulanum) on pieni tai keskisuuri lehtipuu Välimeren alueelta. Se kasvaa luonnonvaraisena kallioisilla ja kuivilla kasvupaikoilla Etelä-Ranskasta Pohjois-Afrikkaan ja Länsi-Aasiaan. Se kuuluu saippuamarjakasvien (Sapindaceae) heimoon ja sille tunnusomaisia ovat kolmiliusk...
Ranskanvaahtera kasvaa jopa 12.0m, leveys 800 cm, kastelu joka 10. päivä, -15°C – 38°C, 30–70% kosteus. Se on ei sopiva sisäympäristöihin ja turvallinen lemmikeille.
Toisin kuin monet trooppiset kasvit, Ranskanvaahtera sietää kastelun virheitä. Paras aloittelijoille. Toisin kuin monet suositut lajit, Ranskanvaahtera on turvallinen lemmikeille.
Kuinka hoitaa Ranskanvaahtera?
TLDR: Ranskanvaahtera tarvitsee Suora aurinko-valoa, kastelua joka 10. päivä ja lämpötilan -15–38 °C sekä 30-70 % kosteuden.
Kuinka usein Ranskanvaahtera tulee kastella?
Kastele säännöllisesti istutuksen jälkeen, kunnes puu on kotiutunut (noin 1–2 vuotta). Tämän jälkeen se on erittäin kuivuudenkestävä ja tarvitsee lisävettä vain äärimmäisessä kuivuudessa — noin 10 päivän välein kuumina ja kuivina jaksoina. Vältä ehdottomasti seisovaa vettä.
Kuinka paljon valoa Ranskanvaahtera tarvitsee?
Ranskanvaahtera suosii täysin aurinkoista kasvupaikkaa, jossa se saa vähintään 6 tuntia suoraa auringonvaloa päivittäin. Se sietää puolivarjoa, mutta kehittyy parhaiten täydessä auringossa, jolloin myös sen syysväri on kauneimmillaan.
Mikä on paras multa Ranskanvaahtera:lle?
Viihtyy parhaiten hyvin läpäisevässä, kalkkipitoisessa maaperässä, jonka pH-arvo on 6,0–8,0. Sietää hiekkaista, kivistä tai savista maata ja jopa niukkaravinteisia kasvupaikkoja. Raskaita, vettä pidättäviä maita tulisi välttää.
Hoitoaikataulu
Lannoita
Joka 365. päivä
Mikä on Ranskanvaahtera ja mistä se on kotoisin?
Ranskanvaahtera (Acer monspessulanum) on pieni tai keskisuuri lehtipuu Välimeren alueelta. Se kasvaa luonnonvaraisena kallioisilla ja kuivilla kasvupaikoilla Etelä-Ranskasta Pohjois-Afrikkaan ja Länsi-Aasiaan. Se kuuluu saippuamarjakasvien (Sapindaceae) heimoon ja sille tunnusomaisia ovat kolmiliuskaiset, nahkamaiset lehdet, jotka saavat syksyllä kauniin keltaisen ja oranssin sävyn. Puu on poikkeuksellisen kuivuudenkestävä ja viihtyy kalkkipitoisilla, vettä läpäisevillä mailla.
Kuinka isoksi Ranskanvaahtera kasvaa?
TLDR: Ranskanvaahtera voi kasvaa jopa 12.0m korkeaksi ja sen kasvunopeus on Hidas.
Maksimikorkeus
12.0m
Leveys
8.0m
Kasvunopeus
Hidas
Lehvästö
Lehtipuumainen
Kasvin käyttötarkoitukset
Koristeellinen
Erinomainen sisustukseen
Näyttääkö kasvisi oireita?
Napsauta oiretta löytääksesi mahdolliset syyt:
Mitkä taudit yleisimmin vaivaavat Ranskanvaahtera:a?
TLDR: Ranskanvaahtera on altis 7 tunnetulle taudille. Tarkkaile säännöllisesti varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.
Härmä
Härmä on yleinen sienitauti, jota aiheuttavat useat sienilajit, kuten Erysiphe, Podosphaera, Oïdium ja Leveillula. Se vaikuttaa yli 10 000 kasvilajiin maailmanlaajuisesti. Tauti menestyy lämpimässä, kuivassa ilmastossa, jossa ilman suhteellinen kosteus on korkea, ja ilmenee kasvin pinnoilla tyypillisenä valkoisena jauhemaisena peittymänä.
Kirvat
Kirvat ovat pieniä, pehmytrunkoisia, päärynänmuotoisia hyönteisiä (pituus 1,5–3 mm), jotka imevät ravinteikasta nestettä kasveista. Ne lisääntyvät nopeasti ja voivat heikentää kasveja merkittävästi aiheuttaen epämuodostunutta kasvua sekä levittäen kasvien virustauteja. Kirvat esiintyvät monissa väreissä, kuten vihreänä, mustana, punaisena, keltaisena, ruskeana ja harmaana. Ne erittävät hunajankastetta, tahmeaa ainetta, joka houkuttelee muurahaisia ja edistää nokihomeen kasvua.
Kilpikirvalliset
Kilpikirvalliset ovat pieniä, kasvimehuja imeviä tuholaisia, jotka näyttäytyvät ruskeina, kuorimaisen kuplan kaltaisina kohoumina kasvin varsissa ja lehdissä. Niitä on yli 25 lajia, jotka jaetaan panssaroituihin (kovakuorisiin) ja panssaroimattomiin (pehmeäkuorisiin) lajeihin. Ne ravitsevat pistämällä kasvikudokseen ja imemällä nestettä, mikä heikentää kasvia ja voi johtaa kellastumiseen, kasvun hidastumiseen ja jopa kasvin kuolemaan, mikäli tautia ei hoideta. Ne erittävät myös hunajankastetta, joka houkuttelee muurahaisia ja edistää nokimäisen homeen kasvua.
Verticillium-lakastuminen
Verticillium-lakastuminen on maaperälevintäinen sienisairaus, jonka aiheuttavat pääasiassa sienet Verticillium dahliae ja V. albo-atrum. Nämä taudinaiheuttajat tartuttavat kasvin juuret ja kasvavat johtojännesolukossa, tukkien veden ja ravinteiden kuljetuksen, mikä johtaa lakastumiseen ja lopulta kasvin kuolemaan. Tauti vaikuttaa yli 350 kasvilajiin, mukaan lukien vihannekset, hedelmät, koristekukat ja puut. Sienet voivat säilyä maaperässä yli 10 vuotta mikrosklerooteiksi kutsuttuina kestävyysrakenteina.
Merkitys ja symboliikka
Välimeren kansanperinteessä montpellierinvaahtera symboloi kestävyyttä ja sitkeyttä — se selviytyy siellä, missä muut puut epäonnistuvat: kallioisilla rinteillä ja kesän paahtavassa kuumuudessa.
Vertaa samankaltaisiin kasveihin
| Ominaisuus | Vaikeustaso | Valo | Kastelu | Turvallinen lemmikeille |
|---|---|---|---|---|
| Niverävaahtera | Helppo | Kirkas epäsuora | 14d | ✓ |
| Rauduskoivu | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Hopealanka | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Perunpippuri | Helppo | Suora aurinko | 14d | ⚠️ |
