Asteraceae
hapsikeltano: Syötävä kasvi
Crepis capillaris
Kestävä ja helppohoitoinen kasvi, joka sopii erinomaisesti luonnonmukaisiin puutarhoihin ja villiintyneille alueille. Sietää karua maaperää ja kuivia kausia. Vakiinnuttuaan se ei juuri kaipaa hoitoa.
Joka 14. päivä
Suora aurinko
-10° - 35°C
30% - 70%
Kategoriat
Mikä on hapsikeltano?
hapsikeltano (Crepis capillaris) on helppo-hoitoinen kasvi suvusta Asteraceae. Hapsikeltano (Crepis capillaris) on mykerökukkaiskasvien heimoon kuuluva yksi- tai kaksivuotinen ruoho, joka on kotoisin Euroopasta ja Länsi-Aasiasta ja on levittäytynyt laajalti ympäri maailmaa. Se tuottaa pieniä, voikukkaa muistuttavia keltaisia kukkia, jotka kukkivat keväästä syksyyn. Kasvi on er...
hapsikeltano kasvaa jopa 90cm, leveys 40 cm, kastelu joka 14. päivä, -10°C – 35°C, 30–70% kosteus. Se on ei sopiva sisäympäristöihin ja turvallinen lemmikeille.
Toisin kuin monet trooppiset kasvit, hapsikeltano sietää kastelun virheitä. Paras aloittelijoille. Toisin kuin monet suositut lajit, hapsikeltano on turvallinen lemmikeille.
Kuinka hoitaa hapsikeltano?
TLDR: hapsikeltano tarvitsee Suora aurinko-valoa, kastelua joka 14. päivä ja lämpötilan -10–35 °C sekä 30-70 % kosteuden.
Kuinka usein hapsikeltano tulee kastella?
Anna mullan kuivua kokonaan kastelukertojen välillä. Kasvi sietää hyvin kuivuutta, mutta kärsii liiallisesta märkyydestä. Kastele lämpimällä säällä noin kahden viikon välein.
Kuinka paljon valoa hapsikeltano tarvitsee?
Tarvitsee täyttä auringonvaloa, vähintään 6 tuntia suoraa auringonpaistetta päivässä, kukkiakseen runsaasti.
Mikä on paras multa hapsikeltano:lle?
Sopeutuu useimpiin maaperiin, mutta suosii hyvin läpäisevää hiekka- tai hietamaata. Sietää karua maaperää ja lievästi happamasta neutraaliin vaihtelevaa pH-arvoa (5,5–7,5).
Millainen ruukku sopii hapsikeltano:lle?
Sopii erinomaisesti ulkokukkapenkkeihin ja suuriin ruukkuihin aurinkoisilla terasseilla.
Hoitoaikataulu
Lannoita
Joka 14. päivä
Sumutus
Joka 3. päivä
Käännä
Joka 7. päivä
Istuta uudelleen
Joka 365. päivä
Mikä on hapsikeltano ja mistä se on kotoisin?
Hapsikeltano (Crepis capillaris) on mykerökukkaiskasvien heimoon kuuluva yksi- tai kaksivuotinen ruoho, joka on kotoisin Euroopasta ja Länsi-Aasiasta ja on levittäytynyt laajalti ympäri maailmaa. Se tuottaa pieniä, voikukkaa muistuttavia keltaisia kukkia, jotka kukkivat keväästä syksyyn. Kasvi on erittäin sopeutuvainen ja kasvaa joutomailla, tienvarsilla, puutarhoissa ja niityillä. Nuoret lehdet ovat syötäviä, ja niitä on historiallisesti käytetty välimerellisissä salaateissa.
Kuinka isoksi hapsikeltano kasvaa?
TLDR: hapsikeltano voi kasvaa jopa 90cm korkeaksi ja sen kasvunopeus on Nopea.
Maksimikorkeus
90cm
Leveys
40cm
Kasvunopeus
Nopea
Lehvästö
Puoli-ikivihreä
Kasvin käyttötarkoitukset
Koristeellinen
Erinomainen sisustukseen
Syötävä
Voidaan syödä
Näyttääkö kasvisi oireita?
Napsauta oiretta löytääksesi mahdolliset syyt:
Mitkä taudit yleisimmin vaivaavat hapsikeltano:a?
TLDR: hapsikeltano on altis 5 tunnetulle taudille. Tarkkaile säännöllisesti varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.
Härmä
Härmä on yleinen sienitauti, jota aiheuttavat useat sienilajit, kuten Erysiphe, Podosphaera, Oïdium ja Leveillula. Se vaikuttaa yli 10 000 kasvilajiin maailmanlaajuisesti. Tauti menestyy lämpimässä, kuivassa ilmastossa, jossa ilman suhteellinen kosteus on korkea, ja ilmenee kasvin pinnoilla tyypillisenä valkoisena jauhemaisena peittymänä.
Ruoste
Ruoste on yleinen sieniperäinen tauti, jota aiheuttavat Pucciniales-lahkon sienet ja joka vaikuttaa laajaan valikoimaan kasveja. Tauti saa nimensä tunnusomaisista oransseista, keltaisista tai punertavanruskeista pustuleista, jotka ilmestyvät lehtiin muistuttaen metallin ruostetta. Tämä obligatorinen sieniloisio tarvitsee selviytymiseen eläviä kasveja ja voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita maatalouskasveille.
Kirvat
Kirvat ovat pieniä, pehmytrunkoisia, päärynänmuotoisia hyönteisiä (pituus 1,5–3 mm), jotka imevät ravinteikasta nestettä kasveista. Ne lisääntyvät nopeasti ja voivat heikentää kasveja merkittävästi aiheuttaen epämuodostunutta kasvua sekä levittäen kasvien virustauteja. Kirvat esiintyvät monissa väreissä, kuten vihreänä, mustana, punaisena, keltaisena, ruskeana ja harmaana. Ne erittävät hunajankastetta, tahmeaa ainetta, joka houkuttelee muurahaisia ja edistää nokihomeen kasvua.
Härmä (Alainen härmä)
Alainen härmä on sienimäinen tauti, jota aiheuttavat oomykeettejä (vesihomeet) ja joka viihtyy viileissä, kosteissa olosuhteissa. Se vaikuttaa laajaan kasvivalikoimaan aiheuttaen lehtien kellastumista sekä harmahtavan valkoista nukkamaista kasvustoa lehtien alapinnalla, mikä johtaa lehtien varisemiseen ja sadon pienenemiseen, jos tautia ei hoideta.
Merkitys ja symboliikka
Associated with resilience and adaptability in European folk traditions
Vertaa samankaltaisiin kasveihin
| Ominaisuus | Vaikeustaso | Valo | Kastelu | Turvallinen lemmikeille |
|---|---|---|---|---|
| Niverävaahtera | Helppo | Kirkas epäsuora | 14d | ✓ |
| Rauduskoivu | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Hopealanka | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Rohtosalaatti | Keskitaso | Suora aurinko | 7d | ⚠️ |
