2777 Helppoja Helppohoitoinen | Opas 2026 - Sivu 70
Löydä 2777 helppo helppohoitoinen. Täydellinen opas puutarhaasi.
2777 Helppohoitoinen tasolla helppo
Näytetään 2485–2520 / 2777
Peltohatikka
Spergula arvensis
Peltohatikka (Spergula arvensis) on kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimoon kuuluva yksivuotinen ruoho, joka on levinnyt rikkakasvina pelloille ympäri Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja osia Aasiaa. Se kasvaa noin 10–50 cm korkeaksi, ja sillä on kapeat, neulasmaiset lehdet kiehkuroina. Kesästä syksyyn se kukkii pienin valkoisin viisilukuisin kukin. Tyypillisesti sitä esiintyy kevyillä, hiekkaisilla ja happamilla mailla, joissa on vähän kalkkia, erityisesti kevätviljapelloilla. Siemenet säilyvät itämiskykyisinä maassa useita vuosia.
Nappimatara
Spermacoce remota
Spermacoce remota on monivuotinen (tai lyhytikäinen) ruoho tai varpu, jolla on pystyt tai lamoavat varret. Se kasvaa noin 70 cm korkeaksi, ja sillä on hieman purppuranväriset varret sekä suikeat tai soikeat, jopa 5–7 cm pitkät lehdet. Sen kukat ovat pieniä, valkoisia tai hieman vaaleanpunertavia, ja ne muodostavat tiheitä sykeröitä oksien kärkiin ja lehtihankoihin. Kasvi on kotoisin Amerikan trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta (Yhdysvaltojen kaakkoisosat, Karibia, Meksiko, Keski- ja Etelä-Amerikka), ja se on nykyään kotiutunut Aasian trooppisiin osiin, Tyynenmeren saarille, Intian valtamerelle ja Galápagossaarille. Se valloittaa helposti puutarhoja, nurmikoita, tienvarsia ja muokattuja maita. Kasvi on tärkeä paikalliselle eläimistölle, ja se toimii munintapaikkana perhosille, kuten Anartia fatimalle.
Aavikkomalva
Sphaeralcea ambigua
Aavikkomalva (Sphaeralcea ambigua) on monivuotinen, puuvartinen kasvi malvakasvien (Malvaceae) heimosta, kotoisin Lounais-Pohjois-Amerikan autiomaista – Kaliforniasta, Nevadasta, Utahista ja Arizonasta Luoteis-Meksikoon. Se kasvaa Mojaven, Sonoran ja Great Basinin autiomaissa 150–2 500 metrin korkeudessa. Kasvi muodostaa harmaanvihreitä, kolmiliuskaisia, huopakarvaisia lehtiä ja kantaa kupinmuotoisia, aprikoosin- tai oranssinvärisiä kukkia, jotka voivat ilmestyä lähes ympäri vuoden ilmastosta riippuen. Äärimmäisen kuivuutta kestävänä lajina se selviää vaivattomasti pitkistä kuivuusjaksoista ja karusta, kivisestä maaperästä.
Rantavedelia
Sphagneticola trilobata
Sphagneticola trilobata, joka tunnetaan yleisesti nimellä rantavedelia tai wedelia, on Asteraceae-heimoon kuuluva monivuotinen, peittävä ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Meksikosta, Keski-Amerikasta ja Karibialta. Se muodostaa jopa 2 metriä pitkiä rönsyileviä varsia, jotka juurtuvat jokaisesta nivelestä. Kasvilla on kolmiliuskaiset, mehevät lehdet ja keltaiset, päivänkakkaraa muistuttavat kukat, joita se voi tuottaa ympäri vuoden lämpimässä ilmastossa. Valtavan elinvoimansa ja helpon lisääntymisensä vuoksi se on levittäytynyt invasiivisena rikkakasvina monille trooppisille ja subtrooppisille alueille – se on listattu IUCN:n sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Se muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät alkuperäisen kasvillisuuden. Kasvia suositellaan kasvatettavaksi varoen, mieluiten ruukuissa tai valvotuilla alueilla.
Pinaatti
Spinacia
Spinacia on pinaatin kasvitieteellinen suku, yksivuotinen lehtivihannes Amaranthaceae-heimosta (entinen Chenopodiaceae), kotoisin Keski- ja Lounais-Aasiasta. Viljelty laji, Spinacia oleracea, on suvun ainoa laajalti viljelty laji, ja se erottuu nopeasta kasvustaan, pehmeistä ja ravintorikkaista lehdistään sekä sopeutumisestaan viileisiin ilmastoihin. Se on yksi maailman suosituimmista lehtivihanneksista, jota syödään raakana salaateissa tai kypsennettynä erilaisissa ruoissa.
Pinaatti
Spinacia oleracea
Pinaatti (Spinacia oleracea) on Amaranthaceae-heimoon kuuluva yksivuotinen ruohokasvi, jota viljellään sen ravinteikkaiden, mehevien ja tummanvihreiden lehtien vuoksi. Se on viileän kauden kasvi, joka tunnetaan erityisesti ravintoainetiheydestään – varsinkin raudan, A-, C- ja K-vitamiinien sekä foolihapon osalta.
Van Houtten spiraea
Spiraea × vanhouttei
Van Houtten spiraea (Spiraea × vanhouttei) on lehtoa pudottava koristepensas Rosaceae-heimosta. Se on risteytetty laji, joka on saatu risteyttämällä Spiraea trilobata ja Spiraea cantoniensis. Pensas kasvaa maljamaiseksi ja haarojen oksat kaartuvat kauniisti alaspäin. Keväällä kukkivat tiheät, valkoiset kukinnot peittävät oksat niin, että kokonaisuus muistuttaa morsiusharsoa. Kasvi on tunnettu kestävyydestään: se sietää pakkasta, kuivuutta ja vähäravinteista maaperää. Kasvi sopii erinomaisesti aidanteeksi, massaistutuksiksi tai kauniiksi solitäärikasveiksi puutarhoissa.
Koivuangervo
Spiraea betulifolia
Koivuangervo (Spiraea betulifolia) on Rosaceae-heimoon kuuluva tiivis ja pyöreäkasvuinen lehtipensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan länsiosien ja Itä-Aasian kylmiltä lauhkeilta metsäalueilta. Se muodostaa tiheän, pyöreän mättään ohuita oksia, joita peittävät soikeat, sahalaitaiset ja koivunlehtiä muistuttavat lehdet. Loppukeväällä ja kesällä se kukkii runsaasti valkoisin, littein huiskilokukinnoin, jotka houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia. Syksyllä lehdistö saa upean punaisen, oranssin ja viininpunaisen syysvärin. Helppohoitoinen ja erittäin talvenkestävä pensas sopii erinomaisesti reunuskasviksi, ryhmiin tai vapaasti kasvaviin aitoihin.
Rusopajuangervo
Spiraea billardii
Rusopajuangervo (Spiraea × billardii) on pensasangervojen risteymälaji, joka syntyi luonnonvaraisten Spiraea douglasii- ja Spiraea salicifolia -lajien risteytyksenä. Se on pystykasvuinen, tiheähaarainen lehtipensas, joka voi kasvaa jopa 2,5 metrin korkuiseksi ja lähes yhtä leveäksi. Heinä-elokuussa se kukkii runsain, pitkulaisin vaaleanpunaisin kukkatertuin, jotka houkuttelevat perhosia ja mehiläisiä. Kasvi on erittäin talvenkestävä ja sopii mainiosti pohjoismaiseen puutarhaan.
Lännenangervo
Spiraea douglasii
Lännenangervo (Spiraea douglasii) on kesävihanta pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan Tyynenmeren rannikolta Alaskasta Kaliforniaan. Se kasvaa 90–180 cm korkeaksi, sillä on nukkaiset varret ja se tuottaa tiheitä, kartiomaisia, syvän vaaleanpunaisia kukkakukintoja alkukesästä. Kasvi on sopeutunut jokivarsiin, soihin ja kosteikkoihin. Tämä nopeakasvuinen pensas leviää juurivesojen avulla muodostaen tiheitä kasvustoja, minkä vuoksi sitä käytetään paljon eroosion torjuntaan ja elinympäristöjen kunnostamiseen.
Japaninangervo
Spiraea japonica
Japaninangervo (Spiraea japonica) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva lehtipensas, joka on kotoisin Itä-Aasiasta, erityisesti Japanista, Kiinasta ja Koreasta. Se muodostaa tiheän, pyöreähkön pensaan ja kukkii kesällä runsain vaaleanpunaisin tai valkoisin kukkatertuin. Kestävä ja helppohoitoinen laji sopii erinomaisesti puutarhaistutuksiin ja pensasaidoiksi.
Pajuangervo
Spiraea salicifolia
Pajuangervo (Spiraea salicifolia) on pystykasvuinen, tiheä ja nopeakasvuinen ruusukasvien heimoon kuuluva pensas, joka tunnetaan kapeista, pajumaisista lehdistään ja vaaleanpunaisista tai valkoisista, tähkämäisistä kukinnoista. Se kukkii runsaasti koko kesän ajan ja on erittäin talvenkestävä (USDA-vyöhykkeet 4a–8b), joten se sopii erinomaisesti pohjoisiin oloihin. Kasvi leviää tehokkaasti juurivesojen avulla ja muodostaa tiheitä pensaikkoja, minkä vuoksi sitä käytetään myös maanpeitteenä ja eroosiontorjuntaan kosteilla rinteillä.
isovesikasvi
Spirodela polyrhiza
Isovesikasvi (Spirodela polyrhiza) on pieni, vapaasti kelluva vesikasvi Araceae-heimosta (Lemnoideae-alaheimo). Sen pyöreät tai soikeat lehdet (ns. frondit) ovat vain 2–10 mm kokoisia, yläpuolelta raikkaan vihreitä ja alapuolelta punaruskeita. Toisin kuin sukulaislajeilla, isovesikasvin jokaisesta frondista kasvaa 7–21 ohutta juurta (tavallisen yhden sijaan), minkä ansiosta se kelluu helposti seisovien tai hitaasti virtaavien vesien pinnalla ja muodostaa tiheitä mattoja. Se lisääntyy pääasiassa vegetatiivisesti uusien frondien silmuamalla emokasvista, ja kukkii vain harvoin. Syksyllä se muodostaa turioita – tärkkelyspitoisia varasilmuja, jotka vajoavat pohjaan ja talvehtivat siellä, noustakseen keväällä uudelleen pintaan ja itääkseen veden lämpötilan ollessa noin 15 °C. Se on yksi maailman nopeimmin kasvavista kukkivista kasveista ja esiintyy luonnossa lähes kaikkialla maailmassa.
Keltaluumu
Spondias mombin
Keltaluumu (Spondias mombin) on sumakkikasvien (Anacardiaceae) heimoon kuuluva trooppinen puu, joka on kotoisin Amerikan trooppisilta alueilta, kuten Antilleilta, Keski-Amerikasta ja Etelä-Amerikasta. Se kasvaa nopeasti jopa 25 metrin korkeuteen, ja sillä on leveä, epäsäännöllinen latvus ja kesävihanta lehdistö. Sen pienet, munanmuotoiset ja keltaiset hedelmät ovat syötäviä, ja niitä käytetään laajalti mehuissa, sorbeteissa ja hilloissa koko trooppisella alueella.
Punainen mombin
Spondias purpurea
Punainen mombin (Spondias purpurea) on nopeakasvuinen lehtensä pudottava trooppinen hedelmäpuu Anacardiaceae-heimosta, kotoisin Keski-Amerikasta ja Meksikosta. Se voi kasvaa jopa 15 metrin korkeuteen ja sitä arvostetaan pienistä, tuoksuvista punaisista tai purppuraisista hedelmistään, joilla on makeanhapokas maku. Puu varistaa lehtensä kuivan kauden aikana ja kukkii sekä tuottaa hedelmiä usein ennen uusien lehtien puhkeamista keväällä. Kerran juurruttua erittäin kuivuutta sietävä puu on keskeinen hedelmäpuu koko Mesoamerikassa.
Preeriatuulihirssi
Sporobolus
Sporobolus on koristeellisten ja alkuperäisten heinäkasvien suku Poaceae-heimossa, johon kuuluu noin 150–200 lajia lauhkeilla, trooppisilla ja subtrooppisilla vyöhykkeillä. Arvostetuin koristelaji on preeriatuulihirssi (Sporobolus heterolepis), joka muodostaa tiheitä, kaarevia mättäitä lankamaisen ohuista lehdistä. Lehdet ovat kesällä kirkkaanvihreitä ja muuttuvat syksyllä kullan ja oranssin sävyihin. Kesällä ja syksyllä se kasvattaa ilmavat röyhyt, joissa on vaaleanpunertavan ruskeita kukkia ja omintakeinen tuoksu. Se on erittäin kestävä kasvi, joka sietää kuivuutta sekä köyhää ja savista maaperää, ollen ihanteellinen preeriapuutarhoihin ja luonnonmukaisiin istutusryhmiin.
Nukkapähkämö
Stachys
Nukkapähkämö (Stachys byzantina) on matalakasvuinen monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka kuuluu huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon. Se on tunnettu hopeisista lehdistään, joita peittää tiheä, samettisen pehmeä karvoitus. Alun perin Turkista, Armeniasta ja Iranista kotoisin oleva kestävä kasvi viihtyy aurinkoisilla ja kuivilla paikoilla, ja se on erittäin suosittu perinteisissä puutarhoissa, aistipuutarhoissa sekä helppohoitoisissa istutuksissa. Keväällä ja kesällä se kasvattaa pystyjä kukkavarsia, joissa on pieniä vaaleanpunaisia tai violetteja kukkia, vaikka sitä kasvatetaankin pääasiassa sen upean, tekstuurisen lehdistön vuoksi.
Karitsan korva
Stachys byzantina
Stachys byzantina on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka tunnetaan tiheästi hienoja valkoisia karvoja peittävistä lehdistään. Nämä karvat antavat kasvin lehdille samettimaisen tunnun ja ainutlaatuisen hopeanvärisen ulkonäön. Lähi-idässä kotoisin oleva kasvi muodostaa tiheitä, matalia laikkuja, mikä tekee siitä erinomaisen maanpeitekasvin. Kesällä se tuottaa pystyjä varsia, joissa on pieniä violetteja kukkia, mutta sitä viljellään pääasiassa sen eksoottisen, karitsan korvia muistuttavan lehdistönsä vuoksi.
Cayennentähkäverbena
Stachytarpheta cayennensis
Cayennentähkäverbena (Stachytarpheta cayennensis) on Amerikasta kotoisin oleva trooppinen varpu, joka kuuluu rautayrtikasvien (Verbenaceae) heimoon. Se kasvattaa pitkiä kukkatähkiä, joissa on herkkiä sinivioletteja kukkia, jotka houkuttelevat perhosia, mehiläisiä ja kolibreja. Kasvi on nopeakasvuinen ja kestävä, ja sitä käytetään paljon trooppisissa puutarhoissa, reunuskasvina sekä perinteisenä lääkekasvina Brasiliassa.
Zulunirsujättiläinen
Stapelia gigantea
Stapelia gigantea, joka tunnetaan yleisesti nimillä zulunirsujättiläinen tai raatokukka, on näyttävä mehukasvinen kotoisin Etelä-Afrikasta. Se tuottaa valtavia tähden muotoisia kukkia, joiden halkaisija voi olla jopa 30 cm, ja niissä on tunnusomainen punertavan kastanjanruskea ja kermainen kuvio. Kukat erittävät raatoa muistuttavaa hajua houkutellakseen kärpäsiä pölyttäjiksi. Lehdetön, uurteikas mehukasvinen varsi kasvaa tiheissä ryhmissä ja muuttuu punertavanvioletiksi kirkkaassa auringonvalossa.
Tähtikukkasukkulentti
Stapelia grandiflora
Stapelia grandiflora, tunnettu yleisesti tähtikukkasukkulenttina tai raatokasvikkona, on kiehtova mehukasvinen, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta. Se tuottaa näyttäviä tähden muotoisia kukkia, joiden halkaisija on jopa 25 senttimetriä ja jotka ovat peittyneet hienoin karvoin. Kukat erittävät raadolta tuoksuvaa hajua houkutellakseen kärpäsiä pölyttäjiksi, mikä tekee siitä merkittävän kasvitieteen kuriositeetti ja arvostetun kasvin sukkulenttiharrastajien keskuudessa.
Pihatähtimö
Stellaria
Tähtimöt (Stellaria) on noin 120 matalakasvuisen ruohovartisen kasvin suku kohokkikasvien (Caryophyllaceae) heimossa. Tunnetuin ja laajimmalle levinnein laji on pihatähtimö (Stellaria media). Tämä rönsyilevä, mattomaisesti kasvava yksivuotinen kasvi tuottaa hentoja soikeita lehtiä ja pieniä tähtimäisiä valkoisia kukkia (suvun nimi tulee latinan sanasta "stella", joka tarkoittaa tähteä). Pihatähtimö viihtyy viileissä, kosteissa olosuhteissa ja on yksi nopeimmin kasvavista kasveista lauhkean vyöhykkeen puutarhoissa, kukkien ja siementäen usein jo viikkojen kuluessa itämisestä. Se on levinnyt luonnonvaraisena lähes kaikkialle maailmaan ja sitä arvostetaan sekä ravitsevana luonnonkasvina että perinteisenä ihoa rauhoittavana yrttinä, vaikka puutarhurit usein pitävätkin sitä rikkaruohona.
Pihatähtimö
Stellaria media
Stellaria media, joka tunnetaan yleisesti pihatähtimönä, on yksivuotinen (tai talviyksivuotinen) suikertava ja levittäytyvä kasvi, joka on kotoisin Euroopasta ja nykyään kotiutunut kaikkialle maailmaan. Se muodostaa pehmeitä mattoja, joissa on pienet soikeat lehdet ja pienenpieniä valkoisia tähdenmuotoisia kukkia. Se viihtyy viileässä, kosteassa ja muokatussa maassa, kuten kukkapenkeissä, nurmikoilla ja kasvihuoneissa. Pihatähtimöä arvostetaan sekä maanpeitekasvina maalaispuutarhoissa että yhtenä suosituimmista syötävistä ja lääkinnällisistä villiyrteistä; se kasvaa ja kukkii lähes ympäri vuoden lauhkeassa ilmastossa.
Aaltokaktus
Stenocactus phyllacanthus
Stenocactus phyllacanthus on pieni, yksittäinen, pallomainen tai lyhyen lieriömäinen kaktus, joka on kotoisin Meksikon keskiosien ja pohjoisosien korkeista aavikkopensastoista (Aguascalientes, Guanajuato, Hidalgo, Jalisco, Nuevo León, Querétaro, San Luis Potosí ja Zacatecas). Sitä tavataan tyypillisesti 1 700–2 800 metrin korkeudessa. Kasvi kasvaa harvoin yli 15 cm korkeaksi ja 10 cm halkaisijaltaan. Keräilijät arvostavat sitä sen dramaattisen aaltoilevien, paperinohuiden harjanteiden vuoksi, joita koristavat tiheät, hienopiikkiset mättäät. Keväällä ja kesällä se kasvattaa suppilomaisia, kellertävänvalkoisia kukkia, joiden nielu on ruskeanpunainen. Hidaskasvuisena ja vaatimattomana se on yksi helpoimmista Stenocactus-lajeista saada kukkimaan viljelyssä.
Urkupiippukaktus
Stenocereus
Stenocereus on suku suuria pylväsmäisiä, pensasmaisia tai puumaisia kaktuksia, jotka ovat kotoisin Meksikon ja Yhdysvaltojen lounaisosien autiomaista. Tunnetuin laji, Stenocereus thurberi (urkuputkikaktus), muodostaa tiheitä, ohuita ja pystysuoria varsia, jotka kasvavat lyhyestä rungosta muistuttaen soittimen urkupillejä. Sen uurteiset ja piikkiset varret voivat kasvaa jopa 8 metrin korkeuteen ja 3,5 metrin leveyteen, tuottaen yöllä kukkivia valkoisia kukkia, joita seuraavat makeat, syötävät ja piikkien peittämät hedelmät.
Harmaapilarikaktus
Stenocereus pruinosus
Meksikolainen, hitaasti tai kohtalaisen nopeasti kasvava pilarikaktus, jolla on harmaanvihreät, haaroittuvat varret. Varsi on ohuen, valkoisen vahamaisen kerroksen (pruina) ja keltaisten piikkien peitossa, mikä antaa sille "haamumaisen" ulkonäön. Kotoisin Meksikon kuivilta alueilta. Se tuottaa suuria, suppilomaisia valkoisia kukkia, jotka avautuvat kesäöisin, sekä makeita ja syötäviä pitaija-hedelmiä, jotka ovat paikallisesti erittäin arvostettuja.
Augustiinianheinä
Stenotaphrum secundatum
Augustiinianheinä (Stenotaphrum secundatum) on nopeakasvuinen lämpimän kauden nurmikkoruoho, joka on kotoisin Meksikonlahden alueelta. Sitä käytetään laajalti asuin- ja liiketilojen nurmialueilla trooppisissa ja subtrooppisissa ilmastoissa. Se muodostaa tiiviin ja elinvoimaisen nurmimaton, joka kestää hyvin osittaista varjoa ja rannikon suolaisuutta.
Syyspikarililja
Sternbergia
Syyspikarililjat (Sternbergia) on narsissikasveihin kuuluva kahdeksan sipulikasvilajin suku, jonka luontainen levinneisyysalue ulottuu Välimereltä Keski- ja Lounais-Aasiaan, usein kivisille kasvupaikoille. Kukat muistuttavat krookuksia, mutta kasvit ovat läheisempää sukua narsisseille. Useimmat lajit kukkivat kullaneltaisin, pikarimaisin kukin syksyllä, usein heti ensisateiden jälkeen. S. vernalis ja S. candida kukkivat keväällä, ja S. candida on suvun ainoa valkokukkainen laji. Kapeat lehdet ilmestyvät kukkien kanssa tai pian niiden jälkeen, säilyvät talven yli ja lakastuvat keväällä; kesällä sipuli on lepotilassa kuivassa maassa. Yleisimmin viljelty laji on keltasyyspikarililja (S. lutea). Kaikki suvun lajit kuuluvat CITES-säännöstelyn piiriin.
Keltasyyssahrami
Sternbergia lutea
Sternbergia lutea on pieni, Välimeren alueelta kotoisin oleva narsissikasveihin kuuluva sipulikasvi. Sitä viljellään sen kirkkaankeltaisten, kuppimaisten kukkien vuoksi, jotka puhkeavat syksyllä tummanvihreiden, nauhamaisten lehtien keskelle. Kestävä ja helppohoitoinen kasvi kotiutuu ajan myötä aurinkoisiin ja hyvin vettä läpäiseviin kivikkopuutarhoihin sekä reunusistutuksiin.
Hammastikkukaktus
Stetsonia coryne
Stetsonia coryne on suuri, puumainen pylväskaktus, joka on kotoisin Luoteis-Argentiinan, Bolivian, Paraguayn ja Brasilian korkealla sijaitsevilta kuivilta alueilta. Luonnollisessa elinympäristössään se kasvattaa paksun rungon, jonka latvassa on lukuisia sinivihreitä, kahdeksan- tai yhdeksänharjuisia oksia. Oksia peittävät jäykät mustat tai kellanruskeat piikit, jotka muuttuvat iän myötä valkoisiksi – tästä juontuu myös kasvin suomenkielinen nimi. Täysikasvuisiin yksilöihin puhkeaa öisin suuria, suppilomaisia valkoisia kukkia, joita seuraavat mehevät, syötävät hedelmät.
Höyhenheinä
Stipa pennata
Höyhenheinä (Stipa pennata) on Euraasian aroille tyypillinen, mättäinä kasvava monivuotinen heinäkasvi, jonka luontainen levinneisyysalue ulottuu Mongoliasta aina Unkarin tasangoille ja Karpaattien altaan hiekkaisille ja lössipitoisille aroille. Se kasvaa 60–90 cm korkeaksi ja kasvattaa kapeat, sirot lehdet. Touko-elokuun välisenä aikana se kasvattaa lajille ominaiset pitkät, hopeisen silkkiset ja höyhenmäisen kiharretut vihneet, jotka aaltoilevat tyypillisesti tuulessa. Se on harvinaistuva ja suojeltuihin elinympäristöihin sidottu laji, joka on toiminut Unkarin puszta-arojen symbolina kansallisromantiikan ajoista lähtien.
Höyhenheinä
Stipa tenuissima
Stipa tenuissima, yleisesti tunnettu höyhenheinänä, on monivuotinen koristekasvi, joka muodostaa tiheitä, pyöreitä tupsuja ohuista, kirkkaanvihreistä, rihmamaisista lehdistä. Kesällä se tuottaa pitkiä, höyhenmäisiä röyhyjä, jotka muuttuvat hopeanvihreästä kermanväriseksi ja sitten kullanvaaleaksi, aaltoillen pienimmästäkin tuulenhenkäyksestä. Talvenkestävä USDA-vyöhykkeillä 7–10, tämä heinä kasvaa 30–60 cm korkeaksi ja leveäksi, ja sitä arvostetaan erityisesti kuivissa puutarhoissa, kivikoissa ja naturalistisissa istutuksissa.
Stokesin asteri
Stokesia laevis
Stokesia laevis, yleisesti Stokesin asterina tunnettu, on monivuotinen ruohokasvi, joka on kotoisin Yhdysvaltain kaakkoisosien kosteikkoilta, tulvatasanteilta ja mäntysavanneilta. Se tuottaa näyttäviä, ruiskukkaa muistuttavia kukkia laventelin sinisistä ja violeteista valkoiseen ja vaaleanpunaiseen, mikä tekee siitä rakastetun lisän luonnonmukaisiin ja cottage-puutarhoihin. Kosteista elinympäristöistä huolimatta se sopeutuu erinomaisesti tavallisiin puutarhaolosuhteisiin ja kestää huomattavan hyvin kuivuutta kerran juurruttuaan.
Jättiläisvalkoinen paratiisilintu
Strelitzia nicolai
Strelitzia nicolai on näyttävä ikivihreä kasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta. Se tunnetaan suurista banaanin lehtien kaltaisista lehdistään ja dramaattisista valko-sinisistä kukistaan. Ulkona se voi kasvaa jopa 9 metrin korkuiseksi, mutta sisätiloissa se pysyy helpommin hallittavissa, minkä ansiosta se on suosittu valinta trooppisen tunnelman luomiseen koteihin ja toimistoihin.
Lumihiutale
Sutera cordata
Herttalumihiutale (Sutera cordata, syn. Chaenostoma cordatum) on nopeakasvuinen koristekasvi naamakukkaiskasvien (Scrophulariaceae) heimosta, kotoisin Etelä-Afrikan kosteikoilta. Sille tyypillisiä ovat pienet, tummanvihreät, vastakkaiset ja lievästi hammaslaitaiset lehdet sekä pienet valkoiset tähtimäiset kukat, joissa on keltasävyinen keskus. Se sopii erinomaisesti amppeleihin, ruukkuihin ja maanpeitekasviksi suikertelevan kasvutapansa ansiosta. Kasvi tunnetaan nopeasta kasvustaan ja runsaasta kukinnastaan kesästä syksyyn.
Kuningaspalmu
Syagrus romanzoffiana
Kuningaspalmu (Syagrus romanzoffiana) on arvokas höyhenpalmu, joka on kotoisin Brasiliasta ja Etelä-Amerikasta ja kuuluu Arecaceae-heimoon. Se on suosittu maisemapalmu subtrooppisilla ja trooppisilla alueilla ympäri maailmaa kauniiden kaareutuvien lehtiensä ja hoikan runkonsä ansiosta. Se voi kasvaa 10–15 metrin korkeuteen ja tuottaa kimppuja kirkkaanoransseja hedelmiä, jotka houkuttelevat eläimistöä.
Helppo hoito Helppohoitoinen
Valikoimamme 2777 helppo helppohoitoinen yhdistää tämän kategorian ominaisuudet vähäisiin hoitovaatimuksiin. Täydellinen aloittelijoille, jotka rakastavat tätä kategoriaa.
Miksi valita Helppo Helppohoitoinen?
helppohoitoinen:n kauneuden yhdistäminen helppo vaikeuteen mahdollistaa tämän kategorian nauttimisen ilman liiallisia huoltovaatimuksia. Jokainen kasvi on valittu tarjoamaan kategorian parhaat ominaisuudet etsimällänne hoitotasolla.