2646 Helpot kasvit | Opas 2026 - Sivu 36
Löydä 2646 helpot kasvit puutarhaasi. Täydellinen hoito-opas.
2646 Helpot kasvit
Näytetään 1261–1296 / 2646
Komeamaksaruoho
Hylotelephium
Hylotelephium on Crassulaceae-heimoon kuuluva monivuotisten mehikasvien suku, joka luokiteltiin aiemmin maksaruohojen (Sedum) sukuun. Se tunnetaan yleisesti komeamaksaruohona tai syysmaksaruohona, ja sitä arvostetaan sen mehevien, siniharmaiden lehtien sekä suurten, kupumaisten kukintojen vuoksi, jotka ilmestyvät loppukesällä ja kestävät pitkälle syksyyn tuoden puutarhaan myöhäistä väriä. Alun perin Aasiasta ja Euroopasta kotoisin oleva kasvi on erittäin kestävä, sietää hyvin kuivuutta ja houkuttelee runsaasti perhosia, mehiläisiä ja muita pölyttäjiä.
Syysmehitähti
Hylotelephium 'Autumn Joy'
Hylotelephium 'Autumn Joy', jota myydään myös nimillä Sedum 'Autumn Joy' tai 'Herbstfreude' (saksaksi syksyn ilo), on Hylotelephium spectabile -lajin ja H. telephium -lajin risteymä; RHS luokittelee sen nykyään nimellä Hylotelephium × mottramianum 'Herbstfreude'. Se on mätästävä, mehevä monivuotinen kasvi, noin 60 cm korkea ja leveä, paksut varret ja mehevät harmaanvihreät lehdet. Loppukesästä syksyyn se avaa suuria litteitä tähtimäisiä kukkia, jotka vaihtavat väriä: vihertävänvaaleanpunaiset nuput muuttuvat vaaleanpunaisiksi, syvän vaaleanpunaisiksi ja kuparinpunaisiksi, ja kuivuneet kukinnot muuttuvat ruskeiksi ja pysyvät pystyssä talven yli. Mehiläiset ja perhoset rakastavat sitä. Kasvin maanpäällinen osa kuolee talvella ja palaa keväällä.
Isomaksaruoho
Hylotelephium maximum
Hylotelephium maximum, joka tunnetaan yleisesti nimellä isomaksaruoho, on Crassulaceae-heimoon kuuluva vankka monivuotinen mehikasvi. Se on kotoisin Euroopasta, Kaukasukselta ja Länsi-Siperiasta. Kasvi muodostaa 30–80 cm korkeita pystyjä ja meheviä varsia, jotka kasvavat mukulajuuresta. Lehdet ovat leveitä, vastakkaisia, meheviä ja harmaanvihreitä. Loppukesällä ja syksyllä (syys-lokakuussa) se tuottaa tiheitä, litteitä kukintoja, joiden pienet kukat vaihtelevat kermanvalkoisesta vaaleanpunaiseen. Kukat houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia. Vuosikymmenten ajan sitä pidettiin Hylotelephium telephium -lajin alalajina (nimellä Sedum maximum). Luonnossa se kasvaa kuivilla ja kivisillä kalkkikivirinteillä sekä metsänreunoilla jopa 2 500 metrin korkeudessa. Puutarhoissa sitä arvostetaan sen kuivuudenkestävyyden ja helppohoitoisuuden vuoksi.
Komea maksaruoho
Hylotelephium spectabile
Hylotelephium spectabile, yleisesti komea maksaruoho tai jääkasvi nimellä tunnettu, on kestävä mehevälehtinen monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Kiinasta ja Koreasta. Se muodostaa pystyjä, tuppaita kasvavia kumpuja lihakkaista sinivihreistä lehdistä, joiden päällä kukkii loppukesällä ja syksyllä tasalatvaisissa kukintoryhmissä tähtimäisiä vaaleanpunaisia kukkia — vetäen puoleensa perhosia ja mehiläisiä.
Isomaksaruoho
Hylotelephium telephium
Isomaksaruoho (Hylotelephium telephium) on kestävä euraasialainen mehukasviperennaali, jota arvostetaan sen lihaksikkaasta sinivihreästä lehdistöstä sekä tiheistä tähtimäisten kukkien ryppäistä, jotka kukkivat vaaleanpunaisina ja violetteina keskikesästä syksyyn. Se kestää erinomaisesti kuivuutta ja pakkasta aina USDA-vyöhykkeelle 3 asti, ja viihtyy aurinkoisilla penkeillä, kivipuutarhoissa sekä kuivissa maisemissa.
Hämähäkkililja
Hymenocallis
Hämähäkkililjat (Hymenocallis) ovat narsissikasvien (Amaryllidaceae) heimoon kuuluvia monivuotisia sipulikasveja. Ne tunnetaan tuoksuvista valkoisista kukistaan, joiden pitkät ja kapeat kehälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja. Amerikkojen trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta kotoisin oleva kasvi kasvattaa nauhamaisia lehtiä ja viihtyy lämpimässä ja kosteassa ilmastossa, rannikoilla tai hyvin vettä läpäisevissä istutuksissa.
Rantahämähäkkililja
Hymenocallis littoralis
Rantahämähäkkililja (Hymenocallis littoralis) on monivuotinen sipulikasvi Amaryllidaceae-heimosta, kotoisin Amerikan trooppisilta ja subtrooppisilta rannikkoalueilta, Yhdysvaltain kaakkoisosista Etelä-Amerikkaan. Se tuottaa tuoksuvia, tyylikkäitä valkoisia kukkia, joiden pitkät, hoikat terälehdet muistuttavat hämähäkin jalkoja. Kukat kohoavat kiiltävän tummanvihreän, hihnamaisen lehdistön yläpuolelle. Kasvia arvostetaan suuresti rannikko- ja trooppisissa puutarhoissa sen koristeellisen kauneuden ja suolasumunkestävyyden ansiosta.
Mäkikuisma
Hypericum
Kuismat (Hypericum) on laaja monivuotisten ruohovartisten kasvien ja matalien pensaiden suku, joka tunnetaan kirkkaankeltaisista, viisiterälehtisistä kukistaan ja niiden näyttävistä heteistä. Pääasiassa keväällä ja kesällä kukkiva suku on kestävä, vakiinnuttuaan kuivuutta sietävä ja sopeutuu monenlaisiin maaperiin, mikä tekee siitä suositun sekä koristekasvina että perinteisenä lääkeyrttinä.
Marjakuisma
Hypericum × inodorum
Hypericum × inodorum on kuismakasvien (Hypericaceae) heimoon kuuluva pensas, joka on marjakuisman (Hypericum androsaemum) ja vuorikuisman (Hypericum hircinum) välinen hedelmällinen puutarharisteymä. Se on kotoisin Länsi-Euroopasta ja Välimeren alueelta (Ranska, Italia ja Espanja), ja se on kotiutunut Portugaliin, Madeiralle, Britanniaan, Irlantiin, Chileen ja Uuteen-Seelantiin kosteisiin tai varjoisiin paikkoihin. Pensas kasvaa 0,6–2 metriä korkeaksi ja jopa 1,5 metriä leveäksi; sillä on pystyt varret ja ruodittomat, soikeat lehdet. Kesällä se kantaa 3–23 kullankeltaisen kukan ryppäitä, jotka ovat halkaisijaltaan 1,5–3 cm ja täynnä heteitä. Kukinnan jälkeen muodostuu marjamaisia hedelmiä, joiden väri vaihtuu punaisesta tummanruskeaan. Leikkokukkaviljelyyn kehitetyillä lajikkeilla on valkoisia, kermanvärisiä, vaaleanpunaisia, punaisia, keltaisia tai mustia marjoja. Nämä ovat niitä marjoja, joita myydään kukkakimpuissa nimellä "hypericum".
Verikuisma
Hypericum androsaemum
Verikuisma (Hypericum androsaemum) on kuismiin kuuluva puolivihanta pensas, joka on kotoisin Euroopasta, Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Aasiasta. Se kasvaa 50–100 cm korkeaksi. Sillä on tummanvihreät, soikeat lehdet ja keltaiset, tähdenmuotoiset kukat, jotka puhkeavat loppukeväästä kesään. Sen marjamaiset hedelmät muuttuvat kypsyessään punaisista purppuranmustiksi; ne ovat koristeellisia, mutta niitä ei tule syödä.
Suikerokuisku
Hypericum calycinum
Suikerokuisku (Hypericum calycinum) on Hypericaceae-heimoon kuuluva puoli-ikivihreä, matalakasvuinen pensas, joka on kotoisin Kaakkois-Euroopasta ja Vähä-Aasiasta. Sitä käytetään laajalti kestävänä maanpeitekasvina, ja se muodostaa maavarsien avulla tiheitä, 30–60 cm korkeita kasvustoja. Kasvi tuottaa suuria, kullaneltaisia ja maljamaisia kukkia, joissa on näyttävät heteet, keskikesästä loppukesään.
Mäkikuisma
Hypericum perforatum
Mäkikuisma on kestävä, aurinkoa rakastava monivuotinen yrtti, joka on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta ja on nykyään levinnyt lauhkeille alueille maailmanlaajuisesti. Se muodostaa pystysuoria, monivartisia mättäitä, joissa on ohuet pitkänomaiset lehdet, joissa on pieniä läpikuultavia öljyrauhasia, ja tuottaa runsaasti tähtimäisiä keltaisia kukkia, joiden terälehtien reunat ovat mustapisteisiä alkukesästä loppukesään. Vähähuoltoinen ja suurelta osin tuholais- ja tautivapaa, se leviää helposti siemenistä ja juurakoista, mikä tekee siitä arvokkaan eroosion torjuntaan pankeilla ja rinteillä, mutta se on myös luokiteltu haitalliseksi rikkaruohoksi joillakin alueilla. Se tunnetaan parhaiten perinteisenä lääkeyrttinä, vaikka kaikki osat sisältävät hyperisiiniä, yhdistettä, joka voi aiheuttaa valoherkkyyttä ihmisille, lemmikeille ja karjalle.
Pensaskuisma
Hypericum prolificum
Pensaskuisma (Hypericum prolificum) on tiivis, kesävihanta pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itä- ja keskiosista. Sen tiheissä, pystyissä versoissa kukkii kesäkuusta lokakuuhun kirkkaankeltaisia, viisiterälehtisiä kukkia, jotka erottuvat lukuisilla heteillään. Tummanvihreät, suikeat lehdet varisevat talveksi. Kasvi on erittäin sopeutuvainen: se sietää kuivuutta, tiivistynyttä maaperää ja erilaisia maalajeja. Se on suosittu luonnonmukaisissa puutarhoissa, perhospuutarhoissa ja hulevesipuutarhoissa, joissa sitä käytetään monivuotisena koristekasvina.
pohjanpalmikkosammal
Hypnum cupressiforme
Pohjanpalmikkosammal (Hypnum cupressiforme) on yksi lauhkean vyöhykkeen yleisimmistä suikertelevista sammalista. Se muodostaa tiheitä, pehmeitä mattoja, joiden säännöllisesti haarautuvat versot muistuttavat pieniä sypressin oksia – tästä juontuu myös sen lajinimi. Se kasvaa maassa, puiden kuorella, kivillä, muureilla ja lahopuulla, niin varjossa kuin aurinkoisemmillakin paikoilla, ja sopeutuu helposti monenlaisiin olosuhteisiin. Vaatimattomuutensa ja houkuttelevan ulkonäkönsä ansiosta se on suosittu koriste- ja maanpeitekasvi puutarhoissa, terraarioissa ja vivaarioissa.
Liuskalehtihäränsilmä
Hypochaeris radicata
Liuskalehtihäränsilmä (Hypochaeris radicata) on monivuotinen ruohovartinen kasvi asterikasvien heimosta. Se on kotoisin Euroopasta ja kotiutunut Amerikkaan, Australiaan sekä Uuteen-Seelantiin. Kasvi muodostaa ruusukkeen karkeista, karvaisista ja liuskaisista lehdistä, joista nousevat haarautuvat, lehdettömät varret. Varsien päissä on kullankeltaiset mykerökukat, jotka muistuttavat suuresti voikukkaa. Koko kasvi erittää maitiaisnestettä katkaistaessa. Se on erittäin sitkeä, sietää köyhää ja tiivistynyttä maaperää, ja kasvaa usein villinä nurmikoilla, tienvarsilla ja joutomailla.
Pilkkukasvi (suku)
Hypoestes
Hypoestes on Acanthaceae-heimoon kuuluva koristekasvisuku, joka tunnetaan kirkkaasti täplikäistä ja roiskekuvioisista lehdistään. Eniten viljelty laji, H. phyllostachya (pilkkukasvi), on suosittu huonekasvi, jota arvostetaan sen näyttävistä vaaleanpunaisista, punaisista, valkoisista ja vihreistä lehtikuvioista.
Pilkkukasvi
Hypoestes phyllostachya
Pilkkukasvi (Hypoestes phyllostachya) on viehättävä trooppinen monivuotinen kasvi, jonka kotimaa on Madagaskar. Se on arvostettu näyttävästi täplikkäistä lehdistään. Sen soikiomaiset lehdet ovat siroteltuja eloisilla vaaleanpunaisilla, punaisilla tai valkoisilla täplillä tummaa vihreää taustaa vasten, mikä tekee siitä yhden värikkyimmistä sisäkasveista. Tiivis ja pensasmainen kasvi viihtyy lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa ja tuo leikkisän väriläiskän mihin tahansa sisätilaan.
Pikkulaventeli
Hyptis suaveolens
Pikkulaventeli (Hyptis suaveolens) on yksivuotinen tai lyhytikäinen monivuotinen aromaattinen yrtti, joka kuuluu huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimoon – samaan kuin minttu ja basilika. Se on kotoisin Meksikon, Karibian ja Etelä-Amerikan trooppisilta alueilta, mutta on nykyään kotiutunut lähes koko maapallon trooppiselle vyöhykkeelle. Se kasvaa vankkana pioneerikasvina, jolla on neliskulmainen varsi, ja se voi saavuttaa jopa 2,5 metrin korkeuden. Kasvilla on soikeat, aromaattiset ja sahalaitaiset lehdet sekä pienet siniset kukat tähkämäisissä kukinnoissa. Se on erittäin kestävä ja valtaa luonnostaan tienvarsia, laidunmaita ja huonokuntoisia maita, kukkien tropiikissa lähes ympäri vuoden.
Iisoppi
Hyssopus officinalis
Iisoppi (Hyssopus officinalis) on monivuotinen, voimakkaasti aromaattinen puolivarpu huulikukkaiskasvien (Lamiaceae) heimosta, joka on kotoisin Välimeren alueelta ja Etelä-Euroopasta. Se kasvaa 40–60 cm korkeaksi ja noin 50 cm leveäksi. Sillä on kapeat, suikeat lehdet, ja heinäkuusta syyskuuhun se kukkii pienin sinivioletein, violetein, vaaleanpunaisin tai valkoisin kukkasin tiheissä kukinnoissa, jotka houkuttelevat runsaasti mehiläisiä ja perhosia. Kasvi on pakkasenkestävä (vyöhykkeet 4–9) ja sietää erittäin hyvin kuivuutta, minkä ansiosta se on suosittu ja vaivaton koriste- ja hyötykasvi puutarhoissa sekä ruukuissa.
Iberis
Iberis sempervirens
Iberis (Iberis sempervirens) on matala, tyynymäinen varpu Etelä-Euroopasta ja Luoteis-Afrikasta, Espanjasta ja Portugalista Turkkiin. Se kasvaa 15–30 cm korkeaksi ja leviää muodostaen tyynymäisen kasvuston kapeista, nahkamaisista, tummanvihreistä lehdistä, jotka säilyvät ympäri vuoden. Varhaisesta keväästä alkukesään se peittyy litteisiin terttuihin pieniä, neliterälehtisiä valkoisia kukkia, jotka houkuttelevat perhosia. Se kestää peuroja ja kaneja sekä sietää kuivuutta ja suolaisuutta.
Sarjasaippo
Iberis umbellata
Sarjasaippo (Iberis umbellata) on nopeakasvuinen, yksivuotinen ristikukkaiskasvi (Brassicaceae), joka on kotoisin Etelä-Euroopasta. Se muodostaa matalan ja tuuhean mättään kapeita vihreitä lehtiä, joiden yläpuolelle puhkeavat loppukeväästä kesään tiiviit, litteät kukkaryhmät. Pienet neliperäiset kukat voivat olla valkoisia, vaaleanpunaisia, violetteja tai karmiininpunaisia. Makeasti tuoksuvista kukistaan ja kuivuudenkestävyydestään tunnettu sarjasaippo viihtyy niukkaravinteisessa, hyvin vettä läpäisevässä maassa. Se on suosittu valinta perinteisiin puutarhoihin, kivikkoryhmiin, reunuskasviksi ja ruukkuihin, joissa se houkuttelee myös mehiläisiä, yöperhosia ja päiväperhosia.
Piikkipaatsama
Ilex
Piikkipaatsamat (Ilex) on yli 400 kukkivaa kasvilajia käsittävä suku orjanlaakerikasvien (Aquifoliaceae) heimossa, ja niitä esiintyy lauhkeilla ja trooppisilla vyöhykkeillä ympäri maailmaa. Yleisimmin viljellyt lajit ovat ikivihreitä pensaita tai puita, joilla on kiiltävät, piikkireunaiset lehdet ja kirkkaanpunaiset marjat, joista on tullut joulukoristeiden symboli. Suku on erittäin monimuotoinen, kattaen niin koristepensaita kuin suuria, yli 15 metrin korkeuteen kasvavia puita.
Kiinaniilikki
Ilex cornuta
Ilex cornuta, yleisesti tunnettu kiinaniilikkana, on tiheä, piikkilehtinen ikivihreä pensas, joka on kotoisin Itä-Kiinasta ja Koreasta. Sitä arvostetaan kiiltävän, nahkean lehdistönsä ja kirkkaanpunaisten talvimarjojensa vuoksi (naaraspuolisissa kasveissa), ja se muodostaa erinomaisen aidan, näkösuojan tai yksittäisen pensaan. Suorakaiteen muotoiset, piikkikärkiset lehdet antavat sille omaleimaisen, arkkitehtonisen ilmeen ympäri vuoden.
Puutarhabalsamiini
Impatiens balsamina
Impatiens balsamina, yleisesti puutarhabalsamiinina tai ruusubalsamiinina tunnettu, on yksivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Sen kirkkaat kukat kasvavat mehevien varsien varrella, ja kasvi on kuuluisa siemenkodisteistaan, jotka räjähtävät auki kosketuksesta kypsyttyään – kiehtova siementen leviämismekanismi.
Uusiguinean leijonankita
Impatiens hawkeri
Uusiguinean leijonankita (Impatiens hawkeri) on värikäs kukkiva kasvi, joka on kotoisin Papua-Uudesta Guineasta. Sitä arvostetaan suurista, värikkäistä kukistaan, joita esiintyy punaisen, oranssin, vaaleanpunaisen, valkoisen ja violetin sävyissä. Toisin kuin tavallinen leijonankita, tämä hybridi sietää enemmän aurinkoa ja tuottaa suurempia kukkia, minkä ansiosta se sopii erinomaisesti ruukkuihin, riippukorihin ja puutarhan reunuksiin.
Rikkapalsami
Impatiens parviflora
Rikkapalsami on Keski-Aasian vuoristoista kotoisin oleva palsamikasveihin kuuluva yksivuotinen kasvi. Se kasvaa 20–60 cm, joskus jopa lähes metrin korkuiseksi kosteissa ja varjoisissa paikoissa. Kukat ovat pieniä, vaaleankeltaisia ja ne kukkivat alkukesästä alkusyksyyn. Kypsät siemenkodat räjähtävät pienestäkin kosketuksesta ja sinkoavat siemenet yli kolmen metrin päähän. Laji karkasi eurooppalaisista kasvitieteellisistä puutarhoista vuoden 1835 tienoilla ja on nykyään voimakas vieraslaji Keski-Euroopan metsissä.
Ahkeraliisa
Impatiens walleriana
Impatiens walleriana, yleisesti ahkeraliisana tunnettu, on rakastettu varjoa suosiva yksivuotinen kasvi, joka on kotoisin Itä-Afrikasta. Sitä arvostetaan runsaista, värikkäistä kukistaan, jotka piristävät varjoisia istutuspenkkejä ja ruukkuja keväästä syksyyn. Saatavilla laajassa värivalikoimassa, mukaan lukien valkoinen, vaaleanpunainen, punainen, oranssi, violetti ja koralli, mikä tekee siitä yhden maailman suosituimmista kesäkukista.
Japaninverihierakka
Imperata cylindrica 'Red Baron'
Japaninverihierakka 'Red Baron' on koristeellinen heinäkasvilajike lajista Imperata cylindrica. Se tunnetaan kapeista lehdistään, jotka muuttuvat tyven vihreästä intensiivisen verenpunaiseksi kärkeä kohti, erityisesti täydessä auringonpaisteessa. Tämä steriili lajike muodostaa tiiviitä, pystyjä mättäitä, jotka kasvavat 30–45 cm korkeiksi ja leviävät jopa 90 cm leveiksi. Sitä käytetään usein maanpeitekasvina tai reunuskasvina. Vaikka 'Red Baron' itsessään ei ole invasiivinen, kantalaji Imperata cylindrica on luokiteltu yhdeksi maailman haitallisimmista rikkakasveista. Puutarhureiden tuleekin poistaa mahdolliset kokonaan vihreät versot, joiksi lajike saattaa harvoin palautua.
Karva-alantti
Inula hirta
Karva-alantti (Inula hirta) on monivuotinen, ruohovartinen perenna asterikasvien (Asteraceae) heimosta, joka kasvaa 15–50 cm korkeaksi. Lehdet ja varret ovat selvästi karvaisia, ja kapean soikeat lehdet ovat vuorottaisia. Kesäkuusta elokuuhun ilmestyvät kirkkaan kullankeltaiset, mykerömäiset kukat. Laji kasvaa mättäinä lyhyiden juurakoiden avulla karuilla kuivilla ja puolikuivilla niityillä, mieluiten valoisien tammi- tai mäntymetsien läheisyydessä kalkkipitoisilla mailla. Sen levinneisyysalue ulottuu Keski-Aasiasta ja Siperiasta Kaakkois-Euroopan kautta Keski-Eurooppaan, missä se on harvinainen ja suojeltu läntisellä levinneisyysrajallaan. Arvokkaana mehiläiskasvina sitä vierailevat monet luonnonvaraiset mehiläis- ja perhoslajit.
Kuuelämänlanka
Ipomoea alba
Kuuelämänlanka (Ipomoea alba) on voimakaskasvuinen trooppinen köynnöskasvi, joka kuuluu kiertokasvien (Convolvulaceae) heimoon. Se on arvostettu suurista, valkoisista ja tuoksuvista kukistaan, jotka avautuvat hämärän tullen ja sulkeutuvat aamunkoitteessa. Alun perin Amerikan trooppisilta alueilta kotoisin oleva kasvi kiipeää nopeasti säleikköjä ja aitoja pitkin saavuttaen useiden metrien pituuden yhden kasvukauden aikana.
Bataatti
Ipomoea batatas
Bataatti (Ipomoea batatas) on reheväkasvuinen, maata pitkin levittäytyvä köynnöskasvi, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Amerikasta ja jota on viljelty yli 5 000 vuoden ajan. Sitä arvostetaan sekä syötävien mukulajuuriensa että koristelehtensä vuoksi – lehdet voivat olla limetinvihreitä, tummanvioletteja tai pronssinvärisiä. Bataatti on yksi maailman tärkeimmistä ravintoviljelykasveista, joka viihtyy lämpimässä ilmastossa ja sopeutuu hyvin puutarhoihin, korotettuihin penkkeihin sekä suuriin ruukkuihin.
Korubataatti 'Blackie'
Ipomoea batatas 'Blackie'
'Blackie' on bataatin (Ipomoea batatas) koristelajike, joka kuuluu kiertokasvien heimoon. Se on jalostettu erityisesti lehvistönsä, ei mukuloidensa vuoksi. Sen syvään liuskoittuneet lehdet ovat niin tummanpurppuraiset, että ne näyttävät lähes mustilta. Varret suikertelevat maata pitkin tai riippuvat kauniisti ruukuista ja parvekelaatikoista, korostaen vaaleampia kasveja ja kirkkaita kukkia. Toisinaan se kukkii kesällä ja syksyllä laventelinsinisin, torvimaisin kukin. Se on herkkä mukulakasvi, jota kasvatetaan useimmilla alueilla yksivuotisena.
Kaironaaminköynnös
Ipomoea cairica
Ipomoea cairica, joka tunnetaan yleisesti nimillä kaironaaminköynnös tai Kaironaamunkajo, on elinvoimainen monivuotinen kiipeilyköynnös Convolvulaceae-heimosta. Laji on kotoisin trooppisesta Afrikasta. Se tuottaa runsaasti suppilonmuotoisia kukkia violetissa, laventelissa ja vaaleanpunaisessa eri sävyissä, ja kukissa on tummempi keskusta. Kasvi kukkii lähes ympäri vuoden. Sen tunnusomaisissa sormimaisissa lehdissä on viisi sormimaista liuskaa. Sitä käytetään laajalti viherrakentamisessa seinien, aitojen ja ristikkotukien nopeaan peittämiseen.
Pensasaamunkaunokki
Ipomoea carnea
Ipomoea carnea, joka tunnetaan yleisesti pensasaamunkaunokkina, on nopeakasvuinen trooppinen pensas Convolvulaceae-heimossa. Alun perin trooppisesta Amerikasta kotoisin oleva laji erottuu trumpetin muotoisista kukistaan, jotka ovat vaaleanpunaisen ja laventelin sävyisiä ja kukkivat runsaasti keväästä syksyyn. Toisin kuin kiipeävät Ipomoea-lajit, tämä lajike kasvaa pystynä pensaana ja voi saavuttaa jopa 5 metrin korkeuden. Sitä viljellään laajasti lämpimissä ilmastoissa koristekasviarvonsa vuoksi, ja se on luokiteltu invasiiviseksi lajiksi useilla alueilla maailmassa.
Kardinaaliköynnös
Ipomoea horsfalliae
Ipomoea horsfalliae, joka tunnetaan yleisesti nimillä kardinaaliköynnös tai prinssi Kuhion köynnös, on rehevä trooppinen ikivihreä köynnöskasvi, joka on kotoisin Karibialta (Länsi-Intian saarilta). Se tuottaa upean näyttäviä kirsimanpunaisia tai tummanvioletteja, suppilonmuotoisia kukkaterttuita ympäri vuoden houkutellen kolibreja ja perhosia. Kämmenmäiset, kiiltävät lehdet muodostavat rehevän vihreän peitteen pergoleihin, aitoihin ja ristikkoihin.
Sininen aamunkaunotar
Ipomoea indica
Sininen aamunkaunotar (Ipomoea indica) on voimakaskasvuinen monivuotinen kiipeilyköynnös Convolvulaceae-heimossa, kotoisin trooppisesta Amerikasta ja nykyään laajasti levinnyt ympäri maailmaa. Se tuottaa suuria, trumpetinmuotoisia kukkia, joiden halkaisija on 6–8 cm ja jotka muuttavat dramaattisesti väriään päivän mittaan — loistavan siniset aamunkoitteessa, siirtyen sinisvioletiksi ja lopulta syvän vaaleanpunaisiksi illalla. Lehdet ovat sydämenmuotoisia tai kolmiliuskaisia. Laji on luokiteltu invasiiviseksi monilla alueilla ympäri maailmaa.
Mitä ovat Helpot kasvit?
Helpot kasvit ovat ihanteelliset aloittelijoille tai ihmisille, joilla on vähän aikaa hoitoon. Nämä lajit sietävät kastelun virheitä, valon vaihteluja eivätkä vaadi jatkuvaa huomiota. Täydelliset niille, jotka aloittavat juuri kasvien kanssa.
Vinkkejä Helpot kasvit:n hoitoon
Menestyäksesi helpot kasvit:n kanssa: vähemmän on enemmän. Vältä ylikastelua, valitse sopivalla valolla oleva paikka ja anna maaperän kuivua kastelukertojen välillä. Useimmat näistä kasveista mieluummin 'unohdetaan' silloin tällöin.