Rosaceae
Kotipihlaja: Syötävä kasvi
Sorbus aucuparia
Kotipihlaja on vaatimaton ja pakkasenkestävä puu, joka viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella paikalla runsasmultaisessa, hyvin vettä läpäisevässä maassa. Taimi kaipaa säännöllistä kastelua juurtumisvaiheessa, mutta juurtunut puu pärjää pääosin luonnon sateella. Erityistä lannoitusta ei yleensä tarvita – kevyt kevätlannoitus riittää.
Joka 7. päivä
Kirkas epäsuora
-34° - 28°C
40% - 70%
Kategoriat
Mikä on Kotipihlaja?
Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) on helppo-hoitoinen kasvi suvusta Rosaceae. Kotipihlaja on Euroopassa ja Suomessa yleisesti tavattava, kestävä lehtipuu, joka kasvaa 5–15 metrin korkuiseksi. Toukokuussa se kukkii tuoksuvin, kellertävänvalkoisin kukkatertuin, ja syksyllä puu koristautuu oranssinpunaisin marjatertuin, jotka ovat tärkeä ravinnonlähde linnuille. Pihlaja on muina...
Kotipihlaja kasvaa jopa 15.0m, leveys 700 cm, kastelu joka 7. päivä, -34°C – 28°C, 40–70% kosteus. Se on ei sopiva sisäympäristöihin ja turvallinen lemmikeille.
Toisin kuin monet trooppiset kasvit, Kotipihlaja sietää kastelun virheitä. Paras aloittelijoille. Toisin kuin monet suositut lajit, Kotipihlaja on turvallinen lemmikeille.
Kuinka hoitaa Kotipihlaja?
TLDR: Kotipihlaja tarvitsee Kirkas epäsuora-valoa, kastelua joka 7. päivä ja lämpötilan -34–28 °C sekä 40-70 % kosteuden.
Kuinka usein Kotipihlaja tulee kastella?
Kastele nuorta tainta runsaasti mutta harvoin, noin kerran viikossa, jotta juuristo ehtii kuivua kastelukertojen välillä. Vältä seisovaa vettä, sillä pihlaja ei siedä jatkuvasti märkää maata.
Kuinka paljon valoa Kotipihlaja tarvitsee?
Valitse mahdollisimman aurinkoinen ja avoin kasvupaikka – täysi aurinko tuottaa runsaimman kukinnan ja marjasadon, mutta puu sietää myös puolivarjoa.
Mikä on paras multa Kotipihlaja:lle?
Kotipihlaja ei ole vaatelias maaperän suhteen ja kasvaa niin karuilla kuin rehevilläkin mailla, kunhan maa on hyvin vettä läpäisevää. Raskaita savimaita kannattaa parantaa multaamalla.
Millainen ruukku sopii Kotipihlaja:lle?
Kotipihlaja kasvaa parhaiten suoraan avomaalle istutettuna, sillä se kehittyy suureksi puuksi. Taimikasvatukseen sopii tilava, hyvin vettä läpäisevä ruukku, josta puu siirretään lopulliselle paikalleen muutaman vuoden kuluttua.
Hoitoaikataulu
Lannoita
Joka 365. päivä
Mikä on Kotipihlaja ja mistä se on kotoisin?
Kotipihlaja on Euroopassa ja Suomessa yleisesti tavattava, kestävä lehtipuu, joka kasvaa 5–15 metrin korkuiseksi. Toukokuussa se kukkii tuoksuvin, kellertävänvalkoisin kukkatertuin, ja syksyllä puu koristautuu oranssinpunaisin marjatertuin, jotka ovat tärkeä ravinnonlähde linnuille. Pihlaja on muinaissuomalaisten pyhä puu ja Pohjois-Savon maakuntakasvi, ja se sietää sekä karuja että rehevämpiä kasvupaikkoja erinomaisesti.
Kuinka lisätä Kotipihlaja?
Siemenlisäys ja stratifiointi
Tuoreet, kypsät marjat itävät parhaiten. Kylmästratifiointi jäljittelee luonnollista talvea ja parantaa itävyyttä merkittävästi.
- 1 Kerää kypsät, tummanpunaiset marjat syksyllä ja poista siemenet hedelmälihasta.
- 2 Kylvä siemenet heti tuoreena kylmänpenkkiin tai varastoi ne kosteassa hiekassa.
- 3 Jos siementä ei kylvetä heti, stratifioi 2 viikkoa lämpimässä (n. +20°C) ja sen jälkeen 14–16 viikkoa kylmässä (n. +2–4°C).
- 4 Kylvä stratifioidut siemenet keväällä ravinteikkaaseen, hyvin vettä läpäisevään multaan.
- 5 Pidä kasvualusta tasaisesti kosteana itämisen aikana ja suojaa taimet ensimmäisenä talvena.
Tarvittavat materiaalit:
Kuinka isoksi Kotipihlaja kasvaa?
TLDR: Kotipihlaja voi kasvaa jopa 15.0m korkeaksi ja sen kasvunopeus on Keskitaso.
Maksimikorkeus
15.0m
Leveys
7.0m
Kasvunopeus
Keskitaso
Lehvästö
Lehtipuumainen
Varoitus: Myrkyllinen kasvi
Tämä kasvi voi olla myrkyllinen nieltynä. Pidä poissa ulottuvilta:
Kasvin käyttötarkoitukset
Koristeellinen
Erinomainen sisustukseen
Syötävä
Voidaan syödä
Lääkinnällinen
Lääkinnällisiä ominaisuuksia
Lääkinnälliset käyttötarkoitukset
- Marjoja on perinteisesti käytetty runsaan C-vitamiinipitoisuutensa vuoksi keripukin ehkäisyyn
- Kuivattuja marjoja on käytetty kansanlääkinnässä lievittämään ripulia
- Marjoista ja kukista valmistettua uutetta on käytetty lievänä ummetuslääkkeenä ja nesteenpoistoon
Kulinaariset käyttötarkoitukset
- Ensimmäisten pakkasten jälkeen makeutuneista marjoista valmistetaan hilloa, hyytelöä, mehua ja viiniä
- Kukista ja lehdistä voi valmistaa teetä
- Paahdettuja siemeniä on historiallisesti käytetty kahvinkorvikkeena
Näyttääkö kasvisi oireita?
Napsauta oiretta löytääksesi mahdolliset syyt:
Mitkä taudit yleisimmin vaivaavat Kotipihlaja:a?
TLDR: Kotipihlaja on altis 6 tunnetulle taudille. Tarkkaile säännöllisesti varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.
Palorupama
Palorupama on erittäin tuhoisa ja tarttuva bakteeritauti, jonka aiheuttaa Erwinia amylovora. Se vaikuttaa ensisijaisesti Rosaceae-heimon kasveihin, kuten omena- ja päärynäpuihin, kvitteniin sekä erilaisiin koristepuihin ja -pensaisiin. Tauti voi tuhota kokonaisen hedelmätarhan yhden kasvukauden aikana suotuisissa olosuhteissa, ja bakteeri leviää noin 28 cm viikossa uudessa kasvussa.
Ruoste
Ruoste on yleinen sieniperäinen tauti, jota aiheuttavat Pucciniales-lahkon sienet ja joka vaikuttaa laajaan valikoimaan kasveja. Tauti saa nimensä tunnusomaisista oransseista, keltaisista tai punertavanruskeista pustuleista, jotka ilmestyvät lehtiin muistuttaen metallin ruostetta. Tämä obligatorinen sieniloisio tarvitsee selviytymiseen eläviä kasveja ja voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita maatalouskasveille.
Härmä
Härmä on yleinen sienitauti, jota aiheuttavat useat sienilajit, kuten Erysiphe, Podosphaera, Oïdium ja Leveillula. Se vaikuttaa yli 10 000 kasvilajiin maailmanlaajuisesti. Tauti menestyy lämpimässä, kuivassa ilmastossa, jossa ilman suhteellinen kosteus on korkea, ja ilmenee kasvin pinnoilla tyypillisenä valkoisena jauhemaisena peittymänä.
Kankerit
Kankerit ovat eri sienten ja bakteerien aiheuttama tauti, joka muodostaa nekroottisia, kuoppamaisia alueita oksien, varsien ja runkojen kuoreen. Taudinaiheuttajat tunkeutuvat haavojen ja luonnollisten aukkojen kautta, erityisesti kun kasvit ovat stressissä. Kankerit voivat vähitellen heikentää tai tappaa oksia häiritsemällä veden ja ravinteiden kulkua.
Merkitys ja symboliikka
Pihlaja on muinaissuomalaisten pyhä puu, jonka uskottiin suojaavan pahoilta hengiltä ja noituudelta – oksia ripustettiin ovien ja karjasuojien ylle suojaksi. Se on myös Pohjois-Savon maakuntakasvi ja esiintyy pohjoismaisessa mytologiassa Thorin suojelijapuuna.
Vertaa samankaltaisiin kasveihin
| Ominaisuus | Vaikeustaso | Valo | Kastelu | Turvallinen lemmikeille |
|---|---|---|---|---|
| Niverävaahtera | Helppo | Kirkas epäsuora | 14d | ✓ |
| Rauduskoivu | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Sädekukka | Helppo | Suora aurinko | 10d | ✓ |
| Hopealanka | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
Valitse ja vertaa
Lähteet ja viitteet
- European Mountain-Ash (Sorbus Aucuparia) Care Guide - Plantiary
- Sorbus aucuparia | BBC Gardeners World Magazine
- Sorbus aucuparia - PFAF Plant Database
- Sorbus aucuparia - Wikipedia
- Sorbus aucuparia (European Mountain Ash) - NC State Extension Gardener Plant Toolbox
- Mountain Ash (Sorbus spp.) - Fire Blight - PNW Plant Disease Management Handbook
- Pihlaja (Sorbus aucuparia) - Luonnonmukainen itsehoito
