Fabaceae
Jänönvihma: Maanpeitekasvi
Cytisus scoparius
Jänönvihma on erittäin vaatimaton: se kasvaa erinomaisesti kuivassa, ravinneköyhässä ja hyvin vettä läpäisevässä maassa, ja kukkii runsaimmin täydessä auringossa. Juurruttuaan se sietää hyvin kuivuutta, joten liikakastelu ja tiivis, märkä maaperä ovat sille vaarallisempia kuin kuivuus. Kukinnan jälkeen pensas kannattaa leikata takaisin, jotta se pysyy tuuheana ja kukkii runsaasti; vanhemmat yksilöt hyötyvät vähäisestä lannoituksesta muutaman vuoden välein.
Joka 14. päivä
Suora aurinko
-20° - 35°C
30% - 70%
Kategoriat
Mikä on Jänönvihma?
Jänönvihma (Cytisus scoparius) on helppo-hoitoinen kasvi suvusta Fabaceae. Jänönvihma (Cytisus scoparius) on hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva, 50–250 cm korkeaksi kasvava kesävihanta pensas. Sen vihreät, viisisärmäiset ja ohuet oksat yhteyttävät myös talvella. Pienet, varhain putoavat lehdet ovat yläosassa ehyitä ja alaosassa kolmisormisia. Touko–kesäkuussa pensas p...
Jänönvihma kasvaa jopa 2.5m, leveys 250 cm, kastelu joka 14. päivä, -20°C – 35°C, 30–70% kosteus. Se on ei sopiva sisäympäristöihin ja ei turvallinen lemmikeille.
Toisin kuin monet trooppiset kasvit, Jänönvihma sietää kastelun virheitä. Paras aloittelijoille. Ilman varotoimia voi nauttiminen aiheuttaa ärsytystä lemmikeillä. Pidä kissojen ja koirien ulottumattomissa.
Kuinka hoitaa Jänönvihma?
TLDR: Jänönvihma tarvitsee Suora aurinko-valoa, kastelua joka 14. päivä ja lämpötilan -20–35 °C sekä 30-70 % kosteuden.
Kuinka usein Jänönvihma tulee kastella?
Kastele säännöllisesti ensimmäisen vuoden aikana juurtumisvaiheessa, mutta sen jälkeen anna vettä vain pitkinä kuivina kausina – jatkuvasti märkä maa johtaa juuristomätään.
Kuinka paljon valoa Jänönvihma tarvitsee?
Istuta täyteen auringonpaisteeseen; runsas kukinta vaatii 6–8 tuntia suoraa auringonvaloa päivässä. Kasvi selviää myös puolivarjossa, mutta kukkii silloin vähemmän.
Mikä on paras multa Jänönvihma:lle?
Suosii ilmavaa, hiekkaista ja hieman hapanta (pH 4,5–6,5) maaperää, joka läpäisee hyvin vettä. Vältä kalkkipitoista, tiivistä ja seisovaa vettä keräävää maata.
Millainen ruukku sopii Jänönvihma:lle?
Ensisijaisesti avomaan pensas, mutta nuoria yksilöitä voidaan kasvattaa suurissa ruukuissa, joissa on hyvät salaojitukset ja hiekansekainen multa, kunnes ne istutetaan lopulliselle paikalleen.
Hoitoaikataulu
Lannoita
Joka 730. päivä
Mikä on Jänönvihma ja mistä se on kotoisin?
Jänönvihma (Cytisus scoparius) on hernekasvien (Fabaceae) heimoon kuuluva, 50–250 cm korkeaksi kasvava kesävihanta pensas. Sen vihreät, viisisärmäiset ja ohuet oksat yhteyttävät myös talvella. Pienet, varhain putoavat lehdet ovat yläosassa ehyitä ja alaosassa kolmisormisia. Touko–kesäkuussa pensas peittyy kirkkaan kullankeltaisiin, perhomaismaisiin kukkiin, jotka muodostavat tiheitä ja tuoksuvia kukintoja oksiin. Kukista kehittyvät litteät palkohedelmät muuttuvat kypsyessään mustiksi. Laji on kotoisin Länsi- ja Keski-Euroopasta, missä se viihtyy kuivilla, hiekkaisilla ja happamilla aurinkoisilla paikoilla, kuten rinteillä ja hiekkadyyneillä. Vaatimattomuutensa ja nopean kasvunsa vuoksi se on monin paikoin levinnyt luontoon ja muuttunut haitalliseksi vieraslajiksi.
Kuinka isoksi Jänönvihma kasvaa?
TLDR: Jänönvihma voi kasvaa jopa 2.5m korkeaksi ja sen kasvunopeus on Nopea.
Maksimikorkeus
2.5m
Leveys
2.5m
Kasvunopeus
Nopea
Lehvästö
Lehtipuumainen
Varoitus: Myrkyllinen kasvi
Tämä kasvi voi olla myrkyllinen nieltynä. Pidä poissa ulottuvilta:
Kasvin käyttötarkoitukset
Koristeellinen
Erinomainen sisustukseen
Lääkinnällinen
Lääkinnällisiä ominaisuuksia
Syötävä
Voidaan syödä
Maanpeitekasvi
Peittää maaperän
Lääkinnälliset käyttötarkoitukset
- Kukkivia versojen kärkiä on perinteisesti käytetty verenpaineen säätelyyn ja verenkierron edistämiseen
- Nesteenpoistoon (diureetti) käytettyjen keitteiden raaka-aine
- Kansanlääkinnässä käytetty synnytyksen jälkeiseen kohdun supistumiseen – ainoastaan asiantuntijan valvonnassa kasvin myrkyllisten alkaloidien vuoksi
Kulinaariset käyttötarkoitukset
- Kupunuppuja on aikoinaan säilötty etikkaan ja käytetty kapriksen korvikkeena
- Paahdettuja siemeniä on käytetty kahvinkorvikkeena
- Nuoria vihreitä versoja on käytetty aikoinaan oluen maustamiseen
Näyttääkö kasvisi oireita?
Napsauta oiretta löytääksesi mahdolliset syyt:
Mitkä taudit yleisimmin vaivaavat Jänönvihma:a?
TLDR: Jänönvihma on altis 5 tunnetulle taudille. Tarkkaile säännöllisesti varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.
Kirvat
Kirvat ovat pieniä, pehmytrunkoisia, päärynänmuotoisia hyönteisiä (pituus 1,5–3 mm), jotka imevät ravinteikasta nestettä kasveista. Ne lisääntyvät nopeasti ja voivat heikentää kasveja merkittävästi aiheuttaen epämuodostunutta kasvua sekä levittäen kasvien virustauteja. Kirvat esiintyvät monissa väreissä, kuten vihreänä, mustana, punaisena, keltaisena, ruskeana ja harmaana. Ne erittävät hunajankastetta, tahmeaa ainetta, joka houkuttelee muurahaisia ja edistää nokihomeen kasvua.
Punkkituhot (hämähäkkipunkit)
Hämähäkkipunkit ovat pieniä hämähäkkieläimiä (alle 1,25 mm pitkiä), jotka ovat sukua hämähäkeille ja puutiaisille ja imevät ravintonsa kasvinesteitä. Ne viihtyvät kuumissa ja kuivissa olosuhteissa ja voivat aiheuttaa merkittäviä tuhoja koriste- ja vihanneskasvustoille. Voimakkaissa saastuntatilanteissa satovahinkojen osuus voi nousta 14 %:iin tai sitäkin korkeammaksi, sillä nämä tuhoeläimet häiritsevät kasvin elintärkeitä toimintoja, kuten yhteyttämistä, hiilidioksidin imeytymistä ja transpiraatiota.
Härmä
Härmä on yleinen sienitauti, jota aiheuttavat useat sienilajit, kuten Erysiphe, Podosphaera, Oïdium ja Leveillula. Se vaikuttaa yli 10 000 kasvilajiin maailmanlaajuisesti. Tauti menestyy lämpimässä, kuivassa ilmastossa, jossa ilman suhteellinen kosteus on korkea, ja ilmenee kasvin pinnoilla tyypillisenä valkoisena jauhemaisena peittymänä.
Juurimätä
Juurimätä on vakava sienitauti, joka vaikuttaa kasvien juuristoon aiheuttaen sen lahoamisen ja kasvin kuolemisen. Se johtuu ensisijaisesti liikakastelemisesta, huonosta salaojituksesta tai maaperässä elävistä sienistä, kuten Pythium, Phytophthora, Rhizoctonia ja Fusarium. Tauti kukoistaa vettyneissä olosuhteissa, joissa juuret kärsivät hapenpuutteesta ja altistuvat sieni-infektioille.
Merkitys ja symboliikka
Jänönvihman kullankeltaiset kukat symboloivat uudistumista ja kestävyyttä. Perimätiedon mukaan Englannin Plantagenet-hallitsijasuku sai nimensä ja tunnuksensa tästä kasvista (latinaksi 'planta genista'). Köy'). Köy Köyhemmillä alueilla sen oksista sidotut luudat ovat tulleet puhtauden ja yksinkertaisuuden symboleiksi.
Vertaa samankaltaisiin kasveihin
| Ominaisuus | Vaikeustaso | Valo | Kastelu | Turvallinen lemmikeille |
|---|---|---|---|---|
| Niverävaahtera | Helppo | Kirkas epäsuora | 14d | ✓ |
| Rauduskoivu | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Sädekukka | Helppo | Suora aurinko | 10d | ✓ |
| Hopealanka | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
Valitse ja vertaa
Lähteet ja viitteet
- Cytisus scoparius | NC State Extension Gardener Plant Toolbox
- Cytisus scoparius - PFAF Plant Database
- Scotch broom Care Guide - ForwardPlant
- Seprűzanót – Wikipédia
- Seprűzanót: így igénytelen növény - Édenkert.hu
- Cytisus scoparius (SAOSC) Pests - EPPO Global Database
- Scotch Broom (Cytisus scoparius) - How to Grow & Care Guide