Poaceae
Lampaanpata: Maanpeitekasvi
Festuca ovina
Kasvata lampaanpataa täydessä auringonvalossa hyvin vettä läpäisevässä maassa. Kastele vain vähän istutuksen vakiinnuttua; se viihtyy karussa ja kuivassa maaperässä ja vaatii vain vähän lannoitusta tai leikkaamista.
Joka 14. päivä
Suora aurinko
-30° - 35°C
30% - 60%
Kategoriat
Mikä on Lampaanpata?
Lampaanpata (Festuca ovina) on helppo-hoitoinen kasvi suvusta Poaceae. Lampaanpata (Festuca ovina) on monivuotinen, viileän vuodenajan heinäkasvi, joka kuuluu heinäkasvien (Poaceae) heimoon. Se on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta ja on kotiutunut myös Pohjois-Amerikkaan. Kasvi muodostaa tiiviitä, pyöreitä mättäitä, joissa on ohuet, jäykät ja väriltään sinivihreät tai ha...
Lampaanpata kasvaa jopa 30cm, leveys 30 cm, kastelu joka 14. päivä, -30°C – 35°C, 30–60% kosteus. Se on ei sopiva sisäympäristöihin ja turvallinen lemmikeille.
Toisin kuin monet trooppiset kasvit, Lampaanpata sietää kastelun virheitä. Paras aloittelijoille. Toisin kuin monet suositut lajit, Lampaanpata on turvallinen lemmikeille.
Kuinka hoitaa Lampaanpata?
TLDR: Lampaanpata tarvitsee Suora aurinko-valoa, kastelua joka 14. päivä ja lämpötilan -30–35 °C sekä 30-60 % kosteuden.
Kuinka usein Lampaanpata tulee kastella?
Kastele perusteellisesti mutta harvoin, antaen pintamullan kuivua kastelukertojen välillä. Vakiintuneet mättäät sietävät hyvin kuivuutta, mutta mätänevät helposti liian märässä maassa.
Kuinka paljon valoa Lampaanpata tarvitsee?
Istuta täyteen auringonpaisteeseen, jotta mättäistä tulee tiiviimpiä ja sinivihreästä väristä intensiivisempi. Kasvi sietää kevyttä varjoa, mutta kasvaa silloin harvemmaksi ja vähemmän elinvoimaiseksi.
Mikä on paras multa Lampaanpata:lle?
Käytä karua ja hyvin läpäisevää hiekka- tai hietamaata. Raskaat savimaat on parannettava karkealla hiekalla tai kompostilla, sillä seisova vesi on suurin syy tämän heinän kuolemiseen.
Millainen ruukku sopii Lampaanpata:lle?
Kasvata mieluiten suoraan maassa tai leveässä ja matalassa lasittamattomassa saviruukussa, jossa on hyvä salaojitus. Veden läpäisevyys on tärkeämpää kuin ruukun syvyys, sillä tällä heinällä on pinnallinen juuristo.
Hoitoaikataulu
Lannoita
Joka 90. päivä
Mikä on Lampaanpata ja mistä se on kotoisin?
Lampaanpata (Festuca ovina) on monivuotinen, viileän vuodenajan heinäkasvi, joka kuuluu heinäkasvien (Poaceae) heimoon. Se on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta ja on kotiutunut myös Pohjois-Amerikkaan. Kasvi muodostaa tiiviitä, pyöreitä mättäitä, joissa on ohuet, jäykät ja väriltään sinivihreät tai harmaanvihreät lehdet. Sillä ei ole rönsyjä, joten se pysyy siistinä mättäänä leviämättä hallitsemattomasti puutarhaan. Myöhäiskeväällä ja alkukesästä se kasvattaa kapeita, huomaamattomia tähkiä ohuiden varsien päähän. Hienon rakenteensa, kuivuuden kestävyytensä ja karuissa, hiekkaisissa tai kivisissä maaperissä viihtymisensä ansiosta se on vähän huoltoa vaativa valinta kivikkopuutarhoihin, reunuskasviksi, rinteisiin ja maanpeitekasviksi.
Kuinka lisätä Lampaanpata?
Mättään jakaminen
Jaa mätäs 2–3 vuoden välein, jotta se pysyy elinvoimaisena eikä keskiosa kuole tai harvene.
- 1 Nosta koko mätäs maasta puutarhatalikolla varhain keväällä.
- 2 Ravista tai pese ylimääräinen multa pois, jotta näet juuriston selvästi.
- 3 Käytä terävää veistä tai lapiota jakaaksesi mättään osiin, joissa jokaisessa on terveitä juuria ja useita versoja.
- 4 Istuta jaetut osat välittömästi samaan syvyyteen, jossa ne aiemmin kasvoivat.
- 5 Kastele hyvin istutuksen jälkeen auttaaksesi juuria asettumaan.
Tarvittavat materiaalit:
Kylvö
Viileämpi maaperä edistää itämistä; vältä kylvämistä kesän kovimpien helteiden aikana.
- 1 Kylvä suoraan ulos viimeisten pakkasten jälkeen tai aloita esikasvatus sisällä 6–8 viikkoa ennen ulosistutusta.
- 2 Levitä siemenet hyvin läpäisevälle mullalle ja peitä ne kevyesti noin 0,5 cm kerroksella multaa.
- 3 Pidä multa kevyesti kosteana taimien itämiseen asti.
- 4 Harvenna taimet noin 20–25 cm etäisyydelle toisistaan, kun ne ovat vakiintuneet.
- 5 Vähennä kastelua vähitellen kasvien kasvaessa edistääksesi kuivuuden kestävyyttä.
Tarvittavat materiaalit:
Kuinka isoksi Lampaanpata kasvaa?
TLDR: Lampaanpata voi kasvaa jopa 30cm korkeaksi ja sen kasvunopeus on Hidas.
Maksimikorkeus
30cm
Leveys
30cm
Kasvunopeus
Hidas
Lehvästö
Ikivihreä
Kasvin käyttötarkoitukset
Koristeellinen
Erinomainen sisustukseen
Maanpeitekasvi
Peittää maaperän
Näyttääkö kasvisi oireita?
Napsauta oiretta löytääksesi mahdolliset syyt:
Mitkä taudit yleisimmin vaivaavat Lampaanpata:a?
TLDR: Lampaanpata on altis 4 tunnetulle taudille. Tarkkaile säännöllisesti varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.
Ruoste
Ruostesienet (Pucciniales) ovat sienitauteja, jotka muodostavat lehtiin, varsiin tai hedelmiin ruosteen värisiä, yleensä oransseja tai ruskeita itiörakkuloita, joissa on jauhomaista itiöpölyä. Tyypillisiä ovat pienet täplät, jotka muuttuvat tyynyiksi tai renkaiksi; lehdet kellastuvat, käyristyvät ja putoavat ennenaikaisesti. Sienet leviävät erityisesti kostealla säällä ja tiheässä kasvustossa. Monet koriste- ja hyötykasvit ovat alttiita, usein esimerkiksi ruusut, malvat (salkoruusut), päärynät (päärynänruoste) ja herukat. Jotkut ruostesienet tarvitsevat elinkiertoonsa kaksi isäntäkasvia, kuten päärynän ja tietyt katajalajit.
Juurimätä
Juurimätä on vakava sienitauti, joka vaikuttaa kasvien juuristoon aiheuttaen sen lahoamisen ja kasvin kuolemisen. Se johtuu ensisijaisesti liikakastelemisesta, huonosta salaojituksesta tai maaperässä elävistä sienistä, kuten Pythium, Phytophthora, Rhizoctonia ja Fusarium. Tauti kukoistaa vettyneissä olosuhteissa, joissa juuret kärsivät hapenpuutteesta ja altistuvat sieni-infektioille.
Ruoste
Ruoste on yleinen sieniperäinen tauti, jota aiheuttavat Pucciniales-lahkon sienet ja joka vaikuttaa laajaan valikoimaan kasveja. Tauti saa nimensä tunnusomaisista oransseista, keltaisista tai punertavanruskeista pustuleista, jotka ilmestyvät lehtiin muistuttaen metallin ruostetta. Tämä obligatorinen sieniloisio tarvitsee selviytymiseen eläviä kasveja ja voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita maatalouskasveille.
Lehtilaikkutauti
Lehtilaikkutauti on yleinen sienitauti, jota aiheuttavat useat eri patogeenit, kuten Alternaria, Ascochyta, Colletotrichum, Septoria ja Venturia. Se vaikuttaa ensisijaisesti lehtiin aiheuttaen värjäytyneitä laikkuja, jotka voivat johtaa ennenaikaiseen lehtien varisemiseen, jos tauti jätetään hoitamatta.
Merkitys ja symboliikka
Edustaa sitkeyttä ja hillittyä periksiantamattomuutta, menestyen siellä, missä vaativammat kasvit eivät selviydy.
Vertaa samankaltaisiin kasveihin
| Ominaisuus | Vaikeustaso | Valo | Kastelu | Turvallinen lemmikeille |
|---|---|---|---|---|
| Niverävaahtera | Helppo | Kirkas epäsuora | 14d | ✓ |
| Varjobambu | Keskitaso | Osittaisvarjo | 3d | ✓ |
| Rauduskoivu | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Sädekukka | Helppo | Suora aurinko | 10d | ✓ |
