Alismataceae
Pystykeihäslehti: Syötävä kasvi
Sagittaria sagittifolia
Kasvi viihtyy aurinkoisella paikalla, matalassa, seisovassa tai hitaasti virtaavassa vedessä tai mutaisella rantavyöhykkeellä. Veden syvyys voi olla 10–20 cm, ja kasvualustaksi sopii savi- tai hiesumaa. Laji on talvenkestävä ja sietää pakkasta hyvin. Syksyllä lehdistön lakastuttua kasvin voi leikata vedenpinnan yläpuolelta. Kasvi on yleensä terve, mutta kotilot ja kirvat voivat toisinaan vaivata sitä.
Joka 1. päivä
Kirkas epäsuora
-20° - °C
% - %
Kategoriat
Mikä on Pystykeihäslehti?
Pystykeihäslehti (Sagittaria sagittifolia) on helppo-hoitoinen kasvi suvusta Alismataceae. Pystykeihäslehti (Sagittaria sagittifolia) on sarpiokasveihin kuuluva monivuotinen vesi- ja suokasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Euroopan ja Aasian soilla, lammilla ja hitaasti virtaavissa vesissä. Se on saanut nimensä nuolenkärjen muotoisista lehdistään. Lehdet nousevat vedenpinnan yläpuolelle, k...
Pystykeihäslehti kasvaa jopa 1.0m, leveys 50 cm, kastelu joka 1. päivä. Se on ei sopiva sisäympäristöihin ja turvallinen lemmikeille.
Toisin kuin monet trooppiset kasvit, Pystykeihäslehti sietää kastelun virheitä. Paras aloittelijoille. Toisin kuin monet suositut lajit, Pystykeihäslehti on turvallinen lemmikeille.
Kuinka hoitaa Pystykeihäslehti?
TLDR: Pystykeihäslehti tarvitsee Kirkas epäsuora-valoa, kastelua joka 1. päivä ja lämpötilan -20–30 °C sekä 40-70 % kosteuden.
Kuinka usein Pystykeihäslehti tulee kastella?
Kasvin juuriston on oltava jatkuvasti vedessä tai jatkuvasti märässä mudassa. Veden syvyyden tulisi olla 10–20 cm; kasvi ei siedä pitkäkestoista kuivuutta.
Kuinka paljon valoa Pystykeihäslehti tarvitsee?
Vaatii täyttä auringonvaloa; ei kehity kunnolla varjossa.
Mikä on paras multa Pystykeihäslehti:lle?
Syvä, mutainen, savinen tai hiesuinen pohja on paras. Kasvi sietää niin hapanta, neutraalia kuin kalkkipitoistakin maaperää.
Millainen ruukku sopii Pystykeihäslehti:lle?
Istuta puutarhalammen matalan veden vyöhykkeelle (suovyöhyke) verkkomaiseen tai avoimeen vesikasvikoriin.
Mikä on Pystykeihäslehti ja mistä se on kotoisin?
Pystykeihäslehti (Sagittaria sagittifolia) on sarpiokasveihin kuuluva monivuotinen vesi- ja suokasvi, joka kasvaa luonnonvaraisena Euroopan ja Aasian soilla, lammilla ja hitaasti virtaavissa vesissä. Se on saanut nimensä nuolenkärjen muotoisista lehdistään. Lehdet nousevat vedenpinnan yläpuolelle, kun taas veden alla kehittyy pitkiä, nauhamaisia lehtiä. Kesällä kasvi kasvattaa korkean kukkavanan, jossa on kolmiterälehtisiä, valkoisia ja purppurakeskustaisia kukkia. Se on suosittu koristekasvi puutarhalampien reunoilla ja suoisilla alueilla.
Kuinka isoksi Pystykeihäslehti kasvaa?
TLDR: Pystykeihäslehti voi kasvaa jopa 1.0m korkeaksi ja sen kasvunopeus on Keskitaso.
Maksimikorkeus
1.0m
Leveys
50cm
Kasvunopeus
Keskitaso
Lehvästö
Lehtipuumainen
Kasvin käyttötarkoitukset
Koristeellinen
Erinomainen sisustukseen
Syötävä
Voidaan syödä
Lääkinnällinen
Lääkinnällisiä ominaisuuksia
Lääkinnälliset käyttötarkoitukset
- Käytetty keripukin hoidossa
- Diureettinen (virtsaneritystä lisäävä) vaikutus
- Lehtiä on käytetty iho-ongelmien hoidossa
- Mukulan on todettu vähentävän maidoneritystä
Kulinaariset käyttötarkoitukset
- Paistettu mukula maistuu perunalta; kuori on poistettava keittämisen jälkeen
- Kuivatuista ja jauhetuista mukuloista voidaan valmistaa jauhoja
- Lehdet ja nuoret varret voidaan syödä keitettynä
Mitkä taudit yleisimmin vaivaavat Pystykeihäslehti:a?
TLDR: Pystykeihäslehti on altis 2 tunnetulle taudille. Tarkkaile säännöllisesti varhaisen havaitsemisen varmistamiseksi.
Kirvat
Kirvat ovat pieniä, pehmytrunkoisia, päärynänmuotoisia hyönteisiä (pituus 1,5–3 mm), jotka imevät ravinteikasta nestettä kasveista. Ne lisääntyvät nopeasti ja voivat heikentää kasveja merkittävästi aiheuttaen epämuodostunutta kasvua sekä levittäen kasvien virustauteja. Kirvat esiintyvät monissa väreissä, kuten vihreänä, mustana, punaisena, keltaisena, ruskeana ja harmaana. Ne erittävät hunajankastetta, tahmeaa ainetta, joka houkuttelee muurahaisia ja edistää nokihomeen kasvua.
Etanat ja siput
Etanat ja siput ovat nilviäisiä, jotka syövät kasvin kudosta aiheuttaen epäsäännöllisiä reikiä lehtiin sekä vaurioita nuorille taimille. Ne ovat aktiivisimmillaan öisin ja kosteissa olosuhteissa jättäen tyypilliset hopeanväriset limatailit. Nämä tuholaiset voivat tuhota puutarhan nopeasti etenkin sateisina kausina.
Vertaa samankaltaisiin kasveihin
| Ominaisuus | Vaikeustaso | Valo | Kastelu | Turvallinen lemmikeille |
|---|---|---|---|---|
| Niverävaahtera | Helppo | Kirkas epäsuora | 14d | ✓ |
| Rauduskoivu | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
| Sädekukka | Helppo | Suora aurinko | 10d | ✓ |
| Hopealanka | Helppo | Suora aurinko | 14d | ✓ |
