1451 Helppoja Turvallinen lemmikeille | Opas 2026 - Sivu 16
Löydä 1451 helppo turvallinen lemmikeille. Täydellinen opas puutarhaasi.
1451 Turvallinen lemmikeille tasolla helppo
Näytetään 541–576 / 1451
Sinisiilikaktus
Ferocactus glaucescens
Sinisiilikaktus (Ferocactus glaucescens) on pallomainen tai tynnyrimäinen kaktus, joka on kotoisin Keski-Meksikosta. Se on arvostettu silmiinpistävän siniharmaasta (glaukoottisesta) pinnastaan ja tiheästä, kullankeltaisesta piikkikruunustaan. Täysikasvuiset yksilöt muodostavat kompaktin, uurteisen tynnyrin, joka voi kasvaa noin 60 cm korkeaksi ja 50 cm leveäksi, muodostaen lopulta pieniä mättäitä tyviversojen avulla. Myöhäiskeväällä ja kesällä se kasvattaa suppilomaisia, sitruunankeltaisia kukkia kruunun lähelle, joita seuraavat pienet valkoiset marjamaiset hedelmät. Se on hitaasti kasvava ja helppohoitoinen mehikasvi, joka viihtyy täydessä auringossa ja hyvin vettä läpäisevässä maaperässä, mikä tekee siitä suositun valinnan kivikkopuutarhoihin ja ruukkukasvatukseen.
Meksikolainen tynnyrikaktus
Ferocactus histrix
Ferocactus histrix, tunnetaan yleisesti nimellä meksikolainen tynnyrikaktus, on pallomainen mehukas kasvilaji, joka on kotoisin Meksikon kuivista alueista. Se tunnistetaan sinivihreästä vartalostaan, näkyvistä harjanteistaan sekä vahvoista kellertävistä tai punertavista säteittäisistä piikeistä. Ajan myötä kasvi voi muuttua täydellisen pallomaisen muodon sijaan hieman pylväsmäiseksi. Se tuottaa suppilomaisia kukkia latvuksensa huipulla, yleensä keltaisina sävyinä, ja kukinnan jälkeen syntyy mehevät hedelmät.
Paholaisenkieli
Ferocactus latispinus
Ferocactus latispinus on yksittäinen, pallomainen tai lyhyen lieriömäinen kaktus, joka on kotoisin Keski-Meksikosta. Se on arvostettu leveistä, litteistä ja koukkumaisista keskipiikeistään, joiden väri vaihtelee punaisesta keltaiseen. Se kasvaa hitaasti noin 30–100 cm korkeaksi ja 40–45 cm leveäksi, ja se tuottaa suppilomaisia vaaleanpunaisia tai purppuraisia (joskus kellertäviä) kukkia loppusyksystä ja alkutalvesta.
Ruokonata
Festuca arundinacea
Ruokonata (Festuca arundinacea) on mätästävä monivuotinen heinäkasvi heinäkasvien (Poaceae) heimosta. Se on kotoisin Euroopasta ja Pohjois-Afrikasta, ja nykyään sitä viljellään laajalti lauhkeilla vyöhykkeillä rehukasvina ja vähän hoitoa vaativana nurmikkoheinänä. Se muodostaa tiheitä mättäitä, joissa on tummanvihreät, kosketettaessa karheat lehdet, ja se voi kasvaa jopa 1,5 metrin korkuiseksi, jos sitä ei leikata. Sitä arvostetaan sen kuivuuden-, kylmän- ja kulutuksenkestävyyden vuoksi, mikä johtuu sen syvästä juuristosta. Taksonominen huomautus: viimeaikaiset molekyylitutkimukset ovat luokitelleet lajin uudelleen synonyymeillä Schedonorus arundinaceus ja viimeisimpänä Lolium arundinaceum, mutta nimi Festuca arundinacea on edelleen yleisimmin käytetty maatalous- ja puutarhakirjallisuudessa.
Siniheinä
Festuca glauca
Siniheinä on monivuotinen koristeheinä, joka muodostaa tiiviitä ja pyöreitä mättäitä. Sen ohuet ja jäykät lehdet ovat sävyltään silmiinpistävän siniharmaat. Euroopasta kotoisin oleva kasvi on erittäin suosittu helppohoitoisissa puutarhoissa, reunuskasvina ja kivikkopuutarhoissa sen tarjoaman väri- ja tekstuurikontrastin vuoksi.
Lampaanpata
Festuca ovina
Lampaanpata (Festuca ovina) on monivuotinen, viileän vuodenajan heinäkasvi, joka kuuluu heinäkasvien (Poaceae) heimoon. Se on kotoisin Euroopasta ja Aasiasta ja on kotiutunut myös Pohjois-Amerikkaan. Kasvi muodostaa tiiviitä, pyöreitä mättäitä, joissa on ohuet, jäykät ja väriltään sinivihreät tai harmaanvihreät lehdet. Sillä ei ole rönsyjä, joten se pysyy siistinä mättäänä leviämättä hallitsemattomasti puutarhaan. Myöhäiskeväällä ja alkukesästä se kasvattaa kapeita, huomaamattomia tähkiä ohuiden varsien päähän. Hienon rakenteensa, kuivuuden kestävyytensä ja karuissa, hiekkaisissa tai kivisissä maaperissä viihtymisensä ansiosta se on vähän huoltoa vaativa valinta kivikkopuutarhoihin, reunuskasviksi, rinteisiin ja maanpeitekasviksi.
Punanata
Festuca rubra
Punanata (Festuca rubra) on monivuotinen viileän ilmaston heinäkasvi, joka kuuluu heinäkasvien (Poaceae) heimoon. Sitä käytetään laajasti nurmikoilla, puutarhoissa ja puolivarjoisilla alueilla. Sen hienot, vihreät ja lähes neulasmaiset lehdet muodostavat tiheitä mättäitä, jotka leviävät hitaasti rönsyjen avulla luoden pehmeän ja kestävän peitteen. Se on arvostettu varjonkestonsa, vakiintuneen kasvuston kuivuudenkestävyyden ja muihin nurmiheiniin verrattuna vähäisen hoitotarpeensa vuoksi.
Huurrehuikka
Ficinia
Huikat (Ficinia) on sarakasvien (Cyperaceae) heimoon kuuluva suku, johon kuuluu noin 70–90 monivuotista ja ikivihreää lajia. Suurin osa lajeista on kotoisin Etelä-Afrikan Kapmaan kasvistoalueelta, mutta joitakin lajeja esiintyy myös Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Koristekasveina käytetyt lajikkeet, erityisesti 'Ice Crystal' -huurrehuikka (Ficinia truncata), muodostavat tiiviitä mättäitä, joissa on hienoa, heinämäistä lehdistöä. Niitä käytetään usein reunuskasveina, ruukuissa ja helppohoitoisissa kivikkopuutarhoissa. Tämä on suvun yleinen hoito-ohje; yksittäisten lajien koko, väri ja tarkka elinympäristö voivat vaihdella.
Saniaispuu
Filicium decipiens
Filicium decipiens, joka tunnetaan yleisesti saniaispuuna, on pieni tai keskikokoinen puu, joka on kotoisin Itä-Afrikasta ja Etelä-Aasiasta. Sitä arvostetaan laajalti maisemasuunnittelussa tiheän ja tyylikkään lehdiskönsä ansiosta – sen parilehdykäiset lehdet muistuttavat saniaisen lehtiä. Puulla on pyöreä, symmetrinen latvus, kiiltävänvihreät lehdet ja tunnusomainen siivekäs keskilehtiruoti. Se on erinomainen valinta trooppisiin puutarhoihin tai näyttäväksi huonekasviksi suurissa ruukuissa valoisissa sisätiloissa.
Valkomarjapensas
Flueggea virosa
Flueggea virosa, joka tunnetaan yleisesti nimellä valkomarjapensas, on puuvartinen ja monivartinen pensas Phyllanthaceae-heimosta. Se on kotoisin Afrikan ja Aasian trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta. Kasvi kasvaa nopeasti tiheiksi, 2–4 metriä korkeiksi kasvustoiksi, ja sen hoikat oksat voivat vaikuttaa piikkisiltä. Sen kukat ovat pieniä ja kermanvihreitä, vaatimattomia mutta pölyttäjiä houkuttelevia. Kukintaa seuraavat pyöreät, mehevät valkoiset marjat, jotka muuttuvat kypsyessään makeiksi ja ovat lintujen sekä paikallisten villieläinten suosiossa. Tämä erittäin kestävä kasvi sietää hyvin kuivuutta ja kuumuutta, ja se menestyy jopa karussa, kivisessä maaperässä. Tämä tekee siitä arvokkaan valinnan vähän huoltoa vaativaan maisemointiin, pensasaidaksi ja maan kunnostusprojekteihin. Perinteisessä afrikkalaisessa lääkinnässä sen juuria, kuorta ja hedelmiä käytetään laajalti käärmeenpuremien, malarian, ripulin ja tulehdusten hoitoon.
Fenkoli
Foeniculum vulgare
Fenkoli (Foeniculum vulgare) on sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva aromaattinen monivuotinen yrtti, joka on kotoisin Välimeren alueelta. Sillä on hienojakoinen, anikselta tuoksuva lehdistö, ja se voi kasvaa jopa 180 cm korkeaksi. Se tuottaa keltaisia sarjakukintoja kesällä, ja sitä viljellään laajasti ruoanlaittoon, lääkinnällisiin tarkoituksiin ja koristekasviksi.
Lähdesammal
Fontinalis antipyretica
Lähdesammal (Fontinalis antipyretica) on ympäri vuoden vihreä vesisammal lähdesammalten heimosta, joka kasvaa yksinomaan veden alla – puroissa, joissa ja järvissä kaikkialla Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa. Se muodostaa pitkiä, haarautuvia tupsuja, joissa on jäykät, kolmirivisesti järjestetyt lehdet, jotka voivat kasvaa jopa 60 cm pitkiksi. Juurien sijaan se kiinnittyy vedenalaisiin kiviin, oksiin ja muihin koviin pintoihin rizoideilla. Vaatimattomuutensa ja koristeellisen ulkonäkönsä ansiosta se on suosittu kasvi kylmävesi- ja lievästi lämmitetyissä akvaarioissa, joissa se toimii myös piilopaikkana poikasille ja nuorille kaloille. Lajinimi "antipyretica" viittaa tämän sammalen keskiaikaiseen käyttöön savupiippujen tulipalojen sammuttamiseen.
Onnenpensas
Forsythia x intermedia
Komeaonnenpensas (Forsythia x intermedia) on nopeakasvuinen, lehtensä varistava koristepensas oliivipuukasvien (Oleaceae) heimosta. Se on kiinanonnenpensaan (Forsythia viridissima) ja riippaonnenpensaan (Forsythia suspensa) välinen hybridi. Varhain keväällä, ennen lehtien puhkeamista, sen ohuet ja kaarevat oksat peittyvät tiheisiin, kullankeltaisiin ja kellomaisiin kukkiin, mikä tekee siitä yhden puutarhan varhaisimmista ja näyttävimmistä kevään merkeistä. Täysikasvuisena se voi saavuttaa 2,5–3 metrin korkeuden ja 3–3,5 metrin leveyden, ja sitä istutetaan usein yksittäispensaaksi tai suojapensaaksi.
Ukonmansikka
Fragaria moschata
Ukonmansikka (Fragaria moschata) on ruusukasvien heimoon kuuluva monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Keski-Euroopasta ja Aasian lauhkeilta alueilta. Se muodostaa hitaasti rönsyjen avulla leviävän mätäsmäisen maanpeitteen ja tuottaa pieniä, tummanpunaisia marjoja, joissa on voimakas tuoksu ja joiden makua kuvaillaan mansikan, vadelman ja ananaksen yhdistelmäksi. Toisin kuin nykyiset puutarhamansikat, useimmat kasvit ovat toiminnallisesti kaksikotisia ja vaativat hede- ja emikasveja lähekkäin tuottaakseen hyvin satoa.
Ahomansikka
Fragaria vesca
Fragaria vesca, joka tunnetaan yleisesti ahomansikkana tai metsämansikkana, on herkkä monivuotinen kasvi, joka on kotoisin Euraasiasta ja Pohjois-Amerikasta. Se tuottaa pieniä, voimakkaan tuoksuisia punaisia hedelmiä, joita arvostetaan niiden poikkeuksellisen hyvän maun vuoksi — ne ovat maultaan ylivoimaisia viljeltyihin lajikkeisiin verrattuna. Valkoiset viisiterälehtikukat ja kolmilehtinen lehdistö tekevät siitä houkuttelevan maanpeitteen puutarhoissa, niityillä ja metsänreunoilla.
Virginianmansikka
Fragaria virginiana
Fragaria virginiana, joka tunnetaan yleisesti virginianmansikkana tai villimansikkana, on Pohjois-Amerikan alkuperäinen monivuotinen maanpeitekasvi Rosaceae-heimosta. Sitä esiintyy Newfoundlandista Georgiaan ja länteen Oklahomaan asti, ja se on yksi nykyisen viljelymansikan (Fragaria × ananassa) kahdesta kantaemokasvista. Kasvi muodostaa matalia kasvustoja rönsyjen avulla ja tuottaa pieniä mutta voimakkaan makuisia punaisia marjoja sekä herkät viisiteräiset valkoiset kukat keväällä. Se viihtyy täydessä auringossa tai osittaisessa varjossa, ja sitä arvostetaan suuresti eroosiontorjunnassa, pölyttäjien tukemisessa sekä syötävässä maisemoinnissa.
Mansikka
Fragaria x ananassa
Mansikka (Fragaria x ananassa) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, joka tunnetaan maailmanlaajuisesti herkullisista punaisista hedelmistään. Sille ovat ominaisia kirkkaan vihreät kolmilehtykäiset lehdet sekä hentovat valkoiset kukat, joista kehittyvät marjat.
Kääpiöfrailea
Frailea pumila
Frailea pumila on pieni kaktus, joka on kotoisin Etelä-Brasilian, Uruguayn ja Argentiinan ruohostomailta. Se kuuluu Cactaceae-heimoon eikä juuri ylitä 5 cm halkaisijaltaan. Sen huomattavin piirre on kleistogaminen kukinta: keltaiset kukat kehittyvät, pölyttyvät itse ja tuottavat siemeniä avautumatta koskaan — hiljainen lisääntymisihme, joka on sopeutunut arvaamattomiin olosuhteisiin.
Saarni (suku)
Fraxinus
Fraxinus on öljypuukasvien heimoon (Oleaceae) kuuluva kukkakasvien suku. Se sisältää 45–65 lajia, jotka ovat yleensä keskikokoisia tai suuria puita, pääosin lehtipuita, joskin muutamat subtrooppiset lajit ovat ikivihreät. Yleisimpiä lajeja ovat euroopansaarni (F. excelsior), amerikanvalkoinen saarni (F. americana) ja vihreä saarni (F. pennsylvanica). Saarnipuut ovat arvostettuja maisemapuita, joita pidetään arvossa niiden suuren latvuksen, syysvärinsä ja puuaineksensa vuoksi.
Mauritiushamppु
Furcraea foetida
Mauritiushamppu (Furcraea foetida) on monivuotinen mehukasvי, joka on kotoisin Karibialta ja Keski-Amerikan pohjoisosista ja kuuluu Asparagaceae-heimoon. Kasvi tunnetaan näyttävästä ruusukkeestaan, joka koostuu pitkistä miekkaмaiista lehdistä. Se on poikkeuksellisen kestävä kasvi, jota viljellään laajasti koristekasvina trooppisissa ja subtrooppisissa puutarhoissa. Sen vahvoja lehtikuituja on perinteisesti käytetty köysien, tekstiilien ja käsityömateriaalien valmistukseen.
Liotardin gagea
Gagea fragifera
Gagea fragifera on pieni monivuotinen sipulikasvi, joka on kotoisin Euroopan ja Aasian alpiiniselta ja subalpiiiniselta vyöhykkeeltä. Se tunnistuu kirkkaan keltaisista tähtimäisistä kukistaan, jotka puhkeavat pian lumen sulamisen jälkeen. Sen lehdet ovat kapeat ja tyvilehtisiä, sopeutuen vuoristoympäristöjen lyhyisiin kasvukausiin.
Sädekukka
Gaillardia aristata
Sädekukka on kestävä perenna, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan keskiosien preerioilta ja vuorten rinteiltä. Se muodostaa matalia mättäitä harmaanvihreitä, suikeita lehtiä, joita peittävät loppukeväästä syksyyn päivänkakkaraa muistuttavat kukat keltaisen, punaisen, oranssin ja kuparin sävyissä. Kun kasvi on kotiutunut, se sietää erittäin hyvin kuivuutta ja viihtyy niukkaravinteisessa, hyvin vettä läpäisevässä maassa täydessä auringonpaisteessa. Se sopii erinomaisesti kivikkopuutarhoihin, pölyttäjäpuutarhoihin ja luonnonmukaisiin istutusryhmiin.
Kesäsädekukka
Gaillardia pulchella
Gaillardia pulchella, tunnetaan yleisesti nimellä kesäsädekukka, on nopeakasvuinen yksivuotinen (joskus lyhytikäinen monivuotinen) luonnonkukka, joka on kotoisin Yhdysvaltojen keski- ja eteläosista sekä Meksikosta. Sen päivänkakkaramaiset kukinnot muodostuvat punaisen, oranssin ja keltaisen sävyisistä sisäkkäisistä renkaista, jotka muistuttavat alkuperäiskansojen kutomia perinteisiä peittoja. Kasvi kasvaa 30–60 cm korkeaksi, viihtyy karussa hiekkamaassa ja kukkii kesästä ensipakkasiin asti houkutellen perhosia ja muita pölyttäjiä.
Peittokukkanen
Gaillardia x grandiflora
Gaillardia x grandiflora, tutummin peittokukkasena tunnettu, on reheväkasvuinen hybridivuosikasvi, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Sen näyttävät, päivänkakkaran kaltaiset kukat punaisissa, oransseissa ja keltaisissa sävyissä kukkivat myöhäiskeväästä syksyyn, tehden siitä yhden värikkäimmistä ja vähiten hoitoa vaativista koristekasvista aurinkoisiin puutarhoihin. Se sietää erinomaisesti kuumuutta, kuivuutta ja köyhiä maaperätyyppejä menestyen siellä, missä monet muut kasvit kärsivät.
Tarhagalinsooga
Galinsoga parviflora
Tarhagalinsooga (Galinsoga parviflora) on asterikasvien heimoon kuuluva yksivuotinen ruoho, joka on kotoisin Etelä- ja Keski-Amerikasta. Nykyään se on levittäytynyt lähes kaikkialle maailmaan puutarhojen, viljelysten ja joutomaiden rikkaruohona. Kasvi kasvaa 30–75 cm korkeaksi, ja sillä on vastakkaiset, hammaslaitaiset lehdet sekä pienet kukat, joissa on 3–8 valkoista terälehteä keltaisen kehräkukan ympärillä. Se kasvaa erittäin nopeasti: elinkaari kestää vain noin 50 päivää, ja yksi kasvi tuottaa tuhansia siemeniä. Vaikka sitä pidetään rikkaruohona, se on täysin syötävä ja sitä käytetään ravintona sekä lääkekasvina useissa kulttuureissa, erityisesti Kolumbiassa (ajiaco-keiton guascas-yrttinä).
Paimenmatara
Galium album
Paimenmatara on rentovartinen, monivuotinen luonnonkasvi, joka on kotoisin Euroopasta ja Länsi-Aasiasta. Se kuuluu matarakasvien (Rubiaceae) heimoon, kuten myös kahvi. Kasvi muodostaa rönsyileviä mättäitä, joissa on nelisärmäiset varret ja kiehkuroittain asettuneet kapeat, kiiltävät lehdet. Alkukesästä se kukkii ilmavin ryppäin pieniä, hunajantuoksuisia valkoisia kukkia. Se on yleinen niityillä, pientareilla ja kalkkipitoisilla ruohikkomailla, ja sitä arvostetaan luonnonmukaisissa istutuksissa pitkän kukinta-ajan ja pölyttäjiä houkuttelevien ominaisuuksiensa vuoksi.
Kierukkamaitoheinä
Galium aparine
Galium aparine, joka tunnetaan yleisesti nimellä kierukkamaitoheinä, on kiipeilevä yksivuotinen ruohovartinen kasvi. Se on helposti tunnistettavissa kiehkuralehdistään ja varsistaan, jotka ovat peittyneet pieniin koukkumaisiin harjaksiin (trikoomeihin), joiden ansiosta kasvi 'tarttuu' pintoihin, eläimiin ja vaatteisiin. Se tuottaa pieniä, tähtimäisiä valkoisia tai vihertäviä kukkia, joita seuraa pienet, ohdakemaiset hedelmät, jotka myös takertuvat turkisiin ja kankaisiin siementen levittämiseksi.
Paimenmatara
Galium mollugo
Paimenmatara on rentovartinen eurooppalainen monivuotinen kasvi, jota tavataan pientareilla, metsänreunoilla ja ruohoisilla, kalkkipitoisilla rinteillä. Sen nelisärmäiset varret kiipeilevät ympäröivässä kasvillisuudessa, ja siinä on kapeiden lehtien kiehkuroita sekä ilmavia ryppäitä pieniä, tähdenmuotoisia valkoisia kukkia loppukeväästä kesään.
Meksikolainen kultasade
Galphimia glauca
Galphimia glauca, joka tunnetaan yleisesti nimillä meksikolainen kultasade tai thryallis, on kompakti ikivihreä pensas, joka on kotoisin Meksikosta ja Keski-Amerikasta. Se tuottaa runsaasti pieniä, kirkkaankeltaisia tähtimäisiä kukkia keväästä syksyyn luoden vaikuttavan näytelmän, joka houkuttelee kolibreja ja perhosia. Toisin kuin Galphimia gracilis, tällä lajilla on pyöreämmät lehdet, joiden alapinta on tunnusomaisesti sinivihreä. Sitä arvostetaan sekä koristeellisena puutarhapensaana että perinteisessä meksikolaisessa lääketieteessä.
Thryallis
Galphimia gracilis
Thryallis on monivuotinen ja runsaskukkainen pensas, joka on kotoisin Meksikosta ja Keski-Amerikasta. Sen kirkkaat keltaiset kukat puhkeavat terminaalisiin terttuihin ja houkuttelevat pölyttäjiä kuten mehiläisiä ja perhosia. Se on erittäin kestävä ja nopeakasvuinen kasvi, joka sopii erinomaisesti pensasaidoiksi tai yksittäiskasviksi aurinkoisiin puutarhoihin.
tiivisnuppujäkkärä
Gamochaeta coarctata
Tiivisnuppujäkkärä (Gamochaeta coarctata) on yksivuotinen tai kaksivuotinen talvivaikutteinen ruohovartinen kasvi, joka on kotoisin Etelä-Amerikasta (Kolumbiasta Uruguayhin) ja kotiutunut osiin Euraasiaa, Australiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Kasvi on matalakasvuinen (15–50 cm), ja sen kohenevat varret ovat tiheän valkoisen karvoituksen peitossa. Tyvilehdet muodostavat ruusukkeen ja ovat muodoltaan vastapuikeita tai suikeita. Kukinto on tiheä tähkä, jossa on lieriömäisiä mykeröitä. Mykeröissä on muutamia keltaisia kehräkukkia, mutta kielikukat puuttuvat.
Gasteraloe
Gasteraloe
xGasteraloe on sukujen välinen risteymä, joka on syntynyt risteyttämällä Gasteria- ja Aloe-sukuja (useimmiten kirjopuntaliljaa tai pitsialoea). Tuloksena on varreton tai lähes varreton mehikasvi, joka muodostaa tiiviitä ruusukkeita paksuista, kielenmuotoisista lehdistä. Lehdet ovat yleensä täplikkäitä tai kuvioituja ja niiden reunat ovat pienihampaiset. Kasvissa yhdistyvät Gasterian hidas, mätästävä kasvutapa ja Aloen elinvoimaisuus. Keväällä ja kesällä se kasvattaa pitkiä kukkavarsia, joissa on putkimaisia oransseja, punaisia tai vaaleanpunaisia kukkia, jotka houkuttelevat pölyttäjiä.
Gasteria (suku)
Gasteria
Gasteria on eteläafrikkalaisten kompaktien mehukasvien suku, joka sietää erinomaisesti kuivuutta ja osittaista varjoa. Niiden paksut, mehevät lehdet muodostavat symmetrisiä ruusukkeita tai viuhkamaisia asetelmia, joissa on usein täpläisiä tai kirjavia kuvioita.
Nystygasteria
Gasteria batesiana
Gasteria batesiana, joka tunnetaan myös nimellä nystygasteria, on pieni ja hidaskasvuinen mehikasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikan pohjoisen KwaZulu-Natalin, Swazimaan ja Mpumalangan kuumista ja kallioisista laaksoista. Sen paksut, tummanvihreät lehdet ovat valkoisten, koholla olevien nystyröiden peitossa, jotka muodostavat poikittaisia raitoja antaen kasvile sille ominaisen epätasaisen rakenteen. Varrettomat ruusukkeet muodostavat vähitellen pieniä mättäitä kasvattamalla sivuversoja tyvelleen. Keväällä kasvi kasvattaa kaarevia kukkavarsia, joissa on vaaleanpunaisia, putkimaisia kukkia vaaleanvihreillä kärjillä, jotka houkuttelevat medestäjiä.
Sarviaaloe
Gasteria bicolor
Gasteria bicolor on matalakasvuinen, ruusukemainen mehikasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta. Se on suosittu paksujen, kielenmuotoisten ja valkopilkullisten lehtiensä vuoksi. Se on helppohoitoinen ja hidaskasvuinen huonekasvi, joka sietää vähäistä valoa paremmin kuin useimmat muut mehikasvit ja on turvallinen lemmikeille.
Kieligasteria
Gasteria disticha
Gasteria disticha on pienikokoinen, mättäitä muodostava mehikasvi, joka on kotoisin Etelä-Afrikan Länsi-Kapin Robertson Karoon alueelta. Sen paksut, hihnamaiset lehdet kasvavat kahdessa vastakkaisessa rivissä (kaksirivinen asento) kasvin ollessa nuori, mikä antaa lehtiruusukkeelle silmiinpistävän viuhkamaisen symmetrian. Luonnossa se pesiytyy kivien ja piikkisten karoo-pensaiden alle, jotka suojaavat sitä ankaralta keskipäivän auringolta. Hidaskasvuinen ja pitkäikäinen kasvi kasvattaa riippuvia, putkimaisia vaaleanpunaisia tai punertavia kukkia korkeisiin kukkavarsiin pääasiassa keväällä ja alkukesästä.
Helppo hoito Turvallinen lemmikeille
Valikoimamme 1451 helppo turvallinen lemmikeille yhdistää tämän kategorian ominaisuudet vähäisiin hoitovaatimuksiin. Täydellinen aloittelijoille, jotka rakastavat tätä kategoriaa.
Miksi valita Helppo Turvallinen lemmikeille?
turvallinen lemmikeille:n kauneuden yhdistäminen helppo vaikeuteen mahdollistaa tämän kategorian nauttimisen ilman liiallisia huoltovaatimuksia. Jokainen kasvi on valittu tarjoamaan kategorian parhaat ominaisuudet etsimällänne hoitotasolla.